Politiikka
28.9.2016 13:58 ・ Päivitetty: 28.9.2016 13:58
“Suomi ja muu Eurooppa kärsivät pahasta investointivajeesta” – demarit vaativat EU-rahan tehokkaampaa hyödyntämistä
Eduskunnan suuren valiokunnan ja talousvaliokunnan sosialidemokraattiset kansanedustajat vaativat Euroopan strategisten investointien ESIR-rahaston tehokkaampaa hyödyntämistä Suomessa.
Edustajat jättivät asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen keskiviikkona.
Euroopan investointipankin yhteydessä toimiva ESIR tarjoaa rahoitusta taloudellisesti kannattavien, muun muassa liikennehankkeiden toteuttamiseen EU-jäsenvaltioissa.
– Viime vuonna perustettu rahasto on lähtenyt Suomessa hitaasti liikkeelle, vaikka sen avulla on saatu aikaiseksi jo 116 miljardin euron investoinnit ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa on tälläkin hetkellä meneillään yli kymmenen rahoitusta saanutta hanketta. Suomessa ainoastaan Pasilan Tripla-keskus ja Äänekosken biotuotetehdas ovat toistaiseksi saaneet ESIR-rahaa, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen sanoo.
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi hiljattain EU:n tilaa käsittelevässä puheessaan, että rahaston voimassaoloaikaa pidennetään ja rahoituskapasiteettia kaksinkertaistetaan ainakin 500 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä investointien vauhdittamiseksi.
– Rahaston kokoa aiotaan kasvattaa, joten mahdollisuudet rahoituksen saamiseen olisivat entistä paremmat. Kysymmekin hallitukselta, miksi Suomessa ei ole enempää ESIR-rahoitusta saaneita hankkeita ja miten rahaston koon kasvattamiseen on varauduttu. Suomi ja muu Eurooppa kärsivät pahasta investointivajeesta. ESIR-rahaa olisi nyt tärkeää saada Suomessa etenkin liikennehankkeisiin ja arktiseen osaamisen hankkeisiin, esimerkiksi Jäämeren ratayhteyteen liittyen, entinen työministeri, kansanedustaja Lauri Ihalainen sanoo.
Kasvua ja työllisyyttä lisääviä investointeja tarvitaan, Tuppurainen painottaa.
Lisää aiheesta
– ESIR-rahoituksen tuella tärkeisiin hankkeisiin voidaan saada mukaan myös muita rahoittajia. Kyseessä voi olla valtavan suuri mahdollisuus, jota ei saa hukata. Esimerkiksi arktiselle alueelle haluaa moni muukin, ja Suomen on oltava todella aktiivinen, jos haluamme olla johtava arktisen osaamisen maa. Hallitukselta peräänkuulutetaan nyt kunnianhimoista, strategista otetta eri rahoituslähteiden hyödyntämiseen, hän evästää.
Kirjallisen kysymyksen allekirjoittivat Tytti Tuppuraisen ja Lauri Ihalaisen lisäksi kansanedustajat Timo Harakka, Sanna Marin, Jukka Gustafsson, Riitta Myller, Maarit Feldt-Ranta, Ville Skinnari, Johanna Ojala-Niemelä ja Maria Tolppanen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.