Insinööriliitto kantaa huolta Suomen kansainvälisyysosaamisesta, jossa on isoja haasteita, joita koko yhteiskunta ei ota riittävän vakavasti.

Kansainvälisyysosaaminen on Suomessa ja maailmalla noussut entistä tärkeämmäksi tekijäksi kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun kannalta.

– Kansainvälinen kauppa ja vienti on pienenä maalle Suomelle elinehto, eikä meillä ole varaa ensin kouluttaa täällä osaajia, jotka sitten pakotetaan muualle töihin, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo toteaa tiedotteessa.

INSINÖÖRILIITTO on yhdessä Tekniikan akateemiset TEKin kanssa tutkinut asiaa tänä vuonna. Tekniikan alan opiskelijoilla työllistymisen merkittävimpiä esteitä ovat kielitaitovaatimukset, verkostoitumisen haasteet ja ulkomailla hankitun osaamisen heikko tunnistaminen.

– Työpaikkojen on tuettava osaajia nykyistä paremmin kieliopinnoissa ja myös hyväksyä joissain tilanteissa esimerkiksi englanti työkielenä, Insinööriliiton vastaava tutkija Elina Ahti sanoo.

Kansainvälistä osaamista kyetään liiton mukaan parhaiten hyödyntämään, kun asiasta on omakohtaista kokemusta.

– Tarvitsemme siksi työelämään myös enemmän kansainvälisesti kokeneempia suomalaisia, mutta vaihto-opiskelun määrä ammattikorkeakouluissa on romahtanut.

Vaihto-opiskelijoiksi lähtevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä on laskenut alle puoleen parhaisiin vuosiin verrattuna.

– Vaikka koronapandemia vaikutti laskuun, se ei ole selittänyt tätä pidempiaikaista kehityssuuntaa. Kansainvälisyysosaaminen on keskeinen osa tulevaisuuden työelämävalmiuksia, ja sen väheneminen on huolestuttavaa.

ERASMUS+-OHJELMAAN osallistuvien eurooppalaisten opiskelijoiden määrä on sen sijaan kasvanut vuodesta 2014 lähtien, pois lukien koronapandemian aiheuttamat tilapäiset muutokset. Trendi osoittaa, että kansainvälisyyteen panostaminen on tärkeää monille Euroopan maalle, mutta Suomessa tilanne ei ole yhtä suotuisa, Insinööriliitto huomauttaa.

– Vaikuttaisi siltä, että erityisesti opiskelijoiden etuuksien kannusteet nopeaan valmistumiseen ovat vähentäneet merkittävästi intoa ja mahdollisuuksia vaihto-opiskelulle, liiton erityisasiantuntija Miihkali Härkönen toteaa.

On olemassa todellinen riski, että Suomi jää jälkeen kansainvälisyysosaamisessa, jos nykyisiin ongelmiin ei puututa, Insinööriliitto varoittaa. Yhteiskunnalla pitää liiton mukaan olla paremmat valmiudet ottaa vastaan kansainvälisiä osaajia ja kannustaa suomalaisia kansainvälistymään.

– Yhä globaalimmassa maailmassa kilpailu osaajista on välttämätöntä, ja kansainvälisyysosaaminen on osa sitä. Ilman toimenpiteitä Suomi on jäämässä kilpailussa alakynteen.