HUS Diagnostiikkakeskuksessa tuotettiin viikolla 6.-12.12. yhteensä 66 567 koronavirusanalyysia, joista 53 544 HUS-alueelle. HUS-alueen testeistä yhteensä 3674 eli 6,8 % oli positiivisia.

S-geeninegatiivisten (SGTF) osuus testeistä oli 7,0 % (257 kappaletta) eli huomattavasti korkeampi kuin edellisellä viikolla (0,6 %). Lehtonen sanoo, että tämä viittaa omikron-variantin mahdolliseen väestöleviämiseen HUS-alueella.

S-geeninegatiivisuus tarkoittaa melko todennäköisesti omikron-varianttia ja Lehtonen toteaakin Demokraatille, että HUSista lienee nyt tulossa Suomeen reilut 200 omikron-tapausta lisää. Tähän asti varmistettuja omikron-tartuntoja maassamme on 20.

Esimerkiksi Tanskassa omikron on levinnyt hurjaa vauhtia. Viime torstaisen tiedon mukaan (IS) sitä oli maassa jo 15 prosenttia koronatapauksista ja siellä on mallinnettu, että aivan näinä päivinä mentäisiin yli 50 prosentin.

Lehtonen arvioi, että Suomessakin omikron-variantti saattaa syrjäyttää delta-variantin vallitsevana virustyyppinä jo tammikuun alkupuolella.

– Voi olla että nopeamminkin. Joulun aika voi hiukan kontakteja vähentää ja sitä myöten koronan leviämistä. Toisaalta on sukutapaamisia ja aika paljon riippuu, kuinka suurta varovaisuutta niissä noudatetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan hätäjarrun käyttöönottoa pohditaan tällä viikolla, mikäli sairaalakuormitus ja koronatartunnat eivät käänny laskuun. Asiasta kertoi MTV Uutiset eilen.

Uskooko Lehtonen, että hätäjarru joudutaan ottamaan käyttöön?

– Kukaan ei ole oikein määritellyt mitä se hätäjarru on, Lehtonen aloittaa.

Hän toteaa, että esimerkiksi Uudellamaalla on alueelliset rajoitukset käytössä ja sairaalahoidon tarve on kääntynyt laskuun.

– Nyt 10 pisteen kysymys on, millaista tautia omikron aiheuttaa ja miten hyvin rokotukset suojaavat. Se ratkaisee tilanteen. Jos rokotukset eivät auta, ollaan samassa tilanteessa kuin viime vuonna, jolloin hallitus yritti helmikuussa laittaa sulkutilaa päälle. Jos rokotukset suojaavat ja sairaalahoidon tarve ei lisäänny, ei varmaan kauhean suurta muutosta nykytilanteeseen tarvitse tehdä.

Siihen Lehtonen ei ota kantaa, täytyykö Suomessa ottaa valmiuslait ja poikkeusolot käyttöön, jotta terveydenhuollossa riittää työntekijöitä loma-aikana.

Lehtonen toteaa, että mikäli kolmosrokotuksia tarvitaan omikronilta suojautumiseksi, niiden antamista olisi tärkeä nopeuttaa. Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) on määrä käsitellä asiaa viimeistään tammikuun alkuviikoilla.

Lehtonen kiinnittää huomiota myös koronan leviämiseen kouluissa.

– Niissä on ollut paljon tartuntoja. Siihen hallituksella on ollut hyvin vähän halua puuttua. Se on haaste.