Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) korosti, että omaishoitajat tekevät pyyteetöntä työtä, ja he ansaitsevat kaikkien kiitoksen. Hän kertoi 85-vuotiaasta väsyneestä omaishoitajasta, joka toivoi, että saisi huilata edes välillä.

– Omaishoidontuki on pieni korvaus siitä arvokkaasta työstä, jota he tekevät, toisinaan jaksamisen äärirajoilla.

Mäkisalo-Ropponen on kuullut kuitenkin huolestuttavia viestejä, että omaishoitoon käytettävät rahat ovat kunnassa loppuneet kesken vuoden.

– Miten näin on päässyt käymään?

– On tärkeää, että muistamme omaishoitajien joukon kokonaisuutena. Heillä on hyvin erilaiset syyt ja elämäntilanteet hoitaa omaisiaan.

Mäkisalo-Ropponen epäili, että omaishoitajia, jotka jäävät ilman tukea, ei ministerin vastaus taida nyt lohduttaa.

– Rahat ovat lopussa, mutta omaishoitajat eivät voi työtään kesken vuoden lopettaa.

Eduskunnassa ryhdytään käsittelemään ensi viikolla ensi vuoden budjettia. Mäkisalo-Ropposen mielestä epäkohtiin on nyt puututtava, ja tehtävä lisäyksiä harkinnanvaraisiin menoihin.

– Eikö nyt olisi oikea paikka ja aika hoitaa tämä omaishoitajien rahoitusasia kuntoon ja varmistaa näille ihmisille riittävä apu ja tuki?

Saarikko suorastaan ilahtui kysymyksestä:

– Kyllä. Tämä asia hoidetaan kuntoon. Sipilän hallitus lisää omaishoitajien tukia vuosittain 75 miljoonaa euroa enemmän kuin edellinen hallitus. Tämä oli hallituksen sosiaalipolitiikan keskeisimpiä painopisteitä.

Saarikko muistutti, että omaishoitajat harvemmin pääsevät pitämään meteliä asiastaan. Ministerin mukaan rahaa on laitettu esimerkiksi kuntien mahdollisuuteen järjestää vapaapäiviä omaishoitajille, antaa vertaistukea ja valmennusta sekä koulutusta.

SDP:n Anneli Kiljusen mielestä tämä ilouutinen ei poista ongelmaa, että omaishoidontuen saamisesta puuttuvat valtakunnalliset kriteerit.

– Eri puolilla Suomea omaishoitosopimuksia ei enää tehdä, koska määrärahat ovat loppu. Toinen ongelma on, että kriteerit on nostettu niin korkealle, ettei sopimuksia tehdä kuin vasta hyvin vaativassa hoidossa.

Saarikko kertoi saaneensa samanlaisia yhteydenottoja. Hänen mukaansa käytännön määrittely jää kuntien harteille, vaikka laista säädellään tiettyjä minimejä.

Ministeri näytti odottavan paljon sote- ja maakuntauudistuksesta.

– Tulevat maakunnat yhdistävät tukikäytännöt. Nyt on huolehdittava siitä, että parhaat käytännöt otetaan käyttöön koko maakunnassa.

Perussuomalaisten Arja Juvonen (ps) esitti, voisiko koko Suomessa ottaa käyttöön ”Espoo-mallin”. Kaikki sopimuksen saaneet omaishoitajat pääsevät liikkumaan ja uimaan maksutta. Hän oli huolissaan myös siitä, että usein hoidettavan sijaishoitopaikka omaishoitajan vapaapäivillä on lähinnä säilöönottoa.

Saarikko toivoi, että kuntavaltuutetut tarttuvat Espoon kädenojennukseen. Hän jakoi myös huolen sijaishoidosta. Omainen ei saa palata takaisin arkeen entistä huonommassa kunnossa. Yhdeksi vaihtoehdoksi hän nosti ikäihmisten perhehoidon.

Omaishoitajien hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Päivi Räsänen (kd.) kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.) voisiko omaishoitajat säästää veroilta. Orpo – kuten kaikki yhteen ääneen – korosti, kuinka omaishoitajat tekevät äärettömän tärkeää työtä yhteiskunnankin näkökulmasta.

– Ongelmana on se, että veroton tulo ei kerryttäisi eläkettä. Mutta ehdottomasti tämä on asia, syytä pohtia. Mutta juuri nyt se ei ole selvityksen alla.

Kimmo Kivelä (sin.) oli huolissaan niistä – yleensä naisista – jotka ajavat satoja kilometriä viikossa hoitamaan ikääntyneitä vanhempiaan ilman mitään korvauksia.

Saarikko katsoisi työnantajien suuntaan, jotta tämän tunnistamattoman omaishoitajien joukon arki helpottuisi.

– Perhe on myös oma ikääntyvä läheinen. Olisi arvokasta ja upeaa, jos työnantaja tunnistaisi tämän työpaikan käytännöissä.

SDP:n Suna Kymäläinen totesi, että olisi ”epä-älyllistä” kiittää hallitusta lisäpanostuksista.

– Valitettavaa on, etteivät ne ole riittäviä, sillä 400 000 omaishoitajaa ei ole edelleenkään sopimusoikeuden piirissä.