Kolumnit
3.10.2024 17:30 ・ Päivitetty: 3.10.2024 17:31
Susanna Turunen: Tapasin Yhdysvaltain presidentin – sen parhaimman, jota ei koskaan valittu
Olin hiljattain eräillä kutsuilla. Päivä oli kaunis ja lämmin, ihmiset silmiinpistävän hyvällä mielellä. Yhtäkkiä puheensorina lakkasi, ja puhujaksi toivotettiin tervetulleeksi presidentti.
Mikrofonin taakse asteli tyylikkäästi harmaantunut ja iän karismoittama
lyhyehkö mies, presidentti Josiah Edward ”Jed” Bartlet, eli näyttelijä Martin Sheen.
Sheen oli kutsuttu Washingtoniin juhlistamaan Valkoisesta talosta ja sen vallan ytimestä, länsisiivestä kertovan televisiosarjan West Wingin 25-vuotisjuhlavuotta. Sarjaa tehtiin vuosina 1999-2006.
Puhe oli loistavan näyttelijän loistavan presidentillinen esitys, joka hyvin kävisi presidentin tai presidenttiehdokkaan puheeksi oikeassa elämässä.
Sheen kertoi tarinan miehestä, joka saapui taivaan portille. Portinvartija, pyhä Pietari kysyi mieheltä mitä arpia hänellä on. Mies vastasi, ettei mitään.
– Eikö elämässäsi ollut mitään taistelemisen arvoista? Pietari kysyi.
Sheen osui asian ytimeen myös Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta.
”Presidentti Bartlet” Martin Sheen ja kirjoittaja.
Lisää aiheesta
TILAISUUTEEN osallistui myös kaksi Sheenin kollegaa, Melissa Fitzgerald ja Mary McCormack, jotka esittivät sarjassa presidentti Bartletin lehdistöavustajaa ja kansallisen turvallisuuden apulaisneuvonantajaa.
He ovat juuri kirjoittaneet kirjan What´s Next, joka on sarjan näyttelijäkaartin muistelmateos sarjan teosta ja sen merkityksestä.
Aloimme Melissan ja Maryn kanssa keskustella maan nykyisestä poliittisesta tilanteesta ja presidenttikilvasta.
– Kutsutaan West Wing -jengi koolle ja aletaan kampanjoida Trumpia vastaan, ehdotti Mary silmät innosta loistaen. Melissa yhtyi heti ajatukseen.
Molempien mielestä sarja peilaa yhä hyvin yhdysvaltalaista politiikkaa ja sen peliä kulisseissa. Aika ei ole haalistanut sarjan yhteiskunnallista merkitystä.
West Wing onnistui piirtämään politiikan teon vaikeudet eettisine ja ulko- ja sisäpoliittisine ristiriitoineen sekä tuomaan esille elämän sattumanvaraisuudet.
Neljännesvuosisata myöhemmin kaikki edellä mainittu kuuluu yhä politiikantekoon. Ainoastaan retoriikka on muuttunut.
West Wing -sarjan hienous piili käsikirjoittaja Aaron Sorkinin kyvyssä piirtää televisiosarjasta – ehkä liiankin – todenmukainen.
REAALIMAAILMASSA olemme jo pitkällä West Wing -sarjan toisen kauden tapahtumissa. Presidentti on yritetty salamurhata, tosielämässä presidenttiehdokas Trump kahdesti.
Kuudes tuotantokausi liippaa sekin turhan läheltä tosielämää. Siinä presidentti Bartlet on jo päättänyt, ettei hae jatkopestiä sairautensa takia, mutta yrittää silti pitää ohjat käsissään.
Tätä muistaessani en voi olla ajattelematta presidentti Bidenia. Hän piti viimeisen puheensa YK:n yleiskokoukselle menneellä viikolla. Mikä on lopulta Bidenin perintö?
Sarjan viimeiseksi jääneellä seitsemännellä kaudella demokraatit ja republikaanit taistelevat Valkoisen talon herruudesta Bartletin jälkeen. Sekin tuntuu tutulta.
Oikeassa elämässä myös Donald Trumpin ehdokashahmo on televisiosta tuttu. Se on suora kopio miehen omasta roolihahmosta tosi-tv -sarjassa Diili. Siinä kylmänä ja rahanahneena esiintynyt Trump ei ole muuttunut piiruakaan sitten ohjelman päättymisen.
PARAIKAA Trump kaupittelee vaalituotteinaan erilaista rihkamaa lippiksistä keräilykolikoihin. Uusinta uutta on 100 000 dollaria maksava, kullalla päällystetty rannekello. Tunnettu muotikriitikko Derek Guy tyrmäsi kellon ”roskaksi”, ja kelloasiantuntijat analysoivat niiden tourbillon-koneistojen sisältävän muutaman satasen arvoista kiinalaista tekniikkaa.
Kellonmyynnin ohella Trump tuntuu olevan valmis myymään Ukrainan. Viime viikolla tavattuaan presidentti Zelenskyin hän ilmoitti kylmän viileästi, ettei raunioituneen Ukrainan kaupunkeja voi jälleenrakentaa.
Demokraattien presidenttiehdokas Kamala Harris tapasi myös Zelenskyin, ja lupasi Ukrainalle täyden tukensa. Samaan aikaan Bidenin hallinto irrotti maalle seuraavan kahdeksan miljardin dollarin avustuspaketin. Biden on kehottanut puolustusministeriötä toimittamaan kaikki jo hyväksytyt avustukset Ukrainalle ennen hänen kautensa päättymistä, ettei Trump pääse perumaan mitään, jos tulisi valituksi.
Kysyin Mary McCormackilta, mikä hänen neuvonsa kansallisen turvallisuuden apulaisneuvonantajana kansalaisille tässä tilanteessa olisi.
– Tilanne ei ole kovin turvallinen, joten äänestä Harrisia ja Walzia, hän vastasi.
Todentotta, haitilaiset siirtolaiset syövät lemmikkikissoja ja -koiria Ohion
osavaltiossa, väittää Trump ja on luvannut toteuttaa siirtolaisten massakarkotukset.
Harris toteuttaisi pehmeämpää siirtolaispolitiikkaa, ehkä liiankin pehmeää äänestäjien mielestä. Harrisin suurin heikkous ovat talouskysymykset. Lääkkeet keskiluokan tueksi ovat aivan liian epämääräiset. Siksi kisa on jämähtänyt tasatilanteeseen.
– It’s a shitshow, monet tapaamani äänestäjät ovat minulle todenneet. Paskamyrskyä ja -heittoa on luvassa.
ENNAKKOÄÄNESTYS on jo alkanut useissa osavaltioissa, mutta hyväksytäänkö kaikki äänet, on toinen kysymys. Sääntöjä rukataan siellä täällä, koska tilanne on niin tasainen, että höyhenkin voi keikauttaa tuloksen suuntaan tai toiseen.
Kunpa Aaron Sorkin olisi vielä tarttunut kynään ja West Wing 2.0 kertoisi
etukäteen, miten tässä kaikessa käy!
Mutta kun ei, on tyydyn ”presidentti Bartletin” meille pitämän puheen lopetukseen:
– Rakas Herra, anna kansakuntamme herätä!
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.