Jos järjestöt epäonnistuvat, hallitus aikoo säätää mallista lailla.

Tältä pohjalta lähtökohdat neuvottelulle eivät ole hääppöiset. Työntekijäpuolelta SAK on jo aikaisemmin edellyttänyt, että hallitus keskeyttää lakisääteisen vientimallin valmistelun. Työnantajapuolella puolestaan lakipykälä tuntuu houkuttelevalta.

SAK on linjannut Suomen tarvitsevan työehtokoordinaatiota, jossa kilpailukyvyn ja ostovoiman turvaavat työehtoratkaisut näyttävät suuntaa kaikkien alojen neuvotteluille, mutta koordinaatio ei saisi perustua pakottavaan lainsäädäntöön.

Satosen seminaarissa jäi ilmaan, kuka ottaa vetovastuun palkkamallin neuvotteluissa. Aikaa neuvotteluille tuntuu olevan noin tammikuuhun.

Työnantajapuoli aikoo olla aloitteellinen työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa palkkamallista, työnantajajärjestö Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi ehti jo kertoa MTV:n uutisille.

DEMOKRAATTI tavoitti SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan ja Ruohoniemen tänään kommentoimaan tilannetta.

Eloranta tiivistää, että tässä vaiheessa kukaan ei oikein tiedä, kuka alkaa neuvotella ja kenen kanssa. Auki on myös, millaisia ovat eri toimijoiden mandaatit ja millaista lopputulosta haetaan.

– Kyllähän tässä on paljon avoimia kysymyksiä. Taustakeskusteluja varmaan eri puolilla käydään.

Joka tapauksessa vientimalli koskee liittoja, joten niiden on Elorannan mukaan oltava neuvotteluissa mukana.

Keskusjärjestö SAK ei ole toistaiseksi ollut aktiivinen työnantajapuoleen päin. Eri toimijat ovat kuitenkin julkisuudessa viestineet neuvotteluvalmiutta.

– Se kai indikoi, että jossain vaiheessa tämä ehkä realisoituu jonkintyyppiseksi neuvotteluksikin.

Eloranta ennakoi, että keskusjärjestöt pohtivat tilannetta tykönänsä. Tärkeintä on keskittyä itse asiaan eli mitä ollaan tekemässä, jos ylipäänsä tahtoa neuvotteluille on.

ELORANNAN mukaan palkansaajapuolella pohditaan ylipäänsä neuvotteluihin lähtemisen mielekkyyttä, koska uhka vientimallin kirjaamisesta lakiin jäi päälle. Lisäksi monet muut työntekijöiden kannalta epämieluisat asiat kuten muutokset työrauhalainsäädäntöön ovat etenemässä.

Elorannan oma kanta on, että nyt on käytävä taustakeskusteluja ja kartoitettava kuinka aitoa neuvotteluhalu on sekä millaisella agendalla neuvotteluihin lähdettäisiin.

Kysyttäessä, kuinka nopeasti neuvottelupöytään pitäisi päästä, Eloranta arvioi, että valmistelu ja pohjustus vie jonkin aikaa.

– Toisaalta aikaa on aika vähän. Ajattelisin myös niin, että jos ylipäänsä neuvottelut lähtevät uskottavasti käyntiin, olisi se työ(- ja elinkeino)ministeriöltäkin aika ajattelematon lähteä nopeasti viemään lainsäädäntöä rinnalla, kun neuvottelut ovat käynnissä.

Elorannan mukaan neuvotteluita helpottaisi, jos lakiin kirjoitettavan vientimallin uhka väistyisi. Ainakaan sitä ei pitäisi kiirehtiä tai lähteä valmistelemaan samaan aikaan kun neuvotellaan.

– Se pitäisi panna tukevasti hyllylle ja antaa olla siellä ja osapuolten tehdä työtään.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi toteaa eilisen seminaarin pohjalta työministeri toivovan työehtosopimuksia solmivien liittojen lähtevän pohtimaan vientivetoista mallia.

– Eilenkin seminaarissa totesin, että Teknologiateollisuuden työnantajat on valmis yhdessä muiden kanssa kehittämään vientivetoista mallia.

Kysyttäessä onko Teknologiateollisuuden toive kuitenkin, että hallitusohjelman kirjaus lakiin kirjattavasta vientimallista voisi mennä läpi, Ruohoniemi alkaa puhua Ruotsin mallista, yhteistyöstä liittojen välillä ja vientimallin yleisestä hyväksynnästä.

Ruohoniemi näkee, että vientivetoisen mallin kirjaaminen lakiin ei vähennä osapuolten sopimusautonomiaa, vaan se turvaisi tilannetta.

– Sillä ei ole merkitystä, kummassa järjestyksessä asiat tapahtuvat – sopivatko liitot keskenään ensiksi jonkinlaisen mallin ja sitten sen jälkeen tulee lakikirjaus, joka vahvistaa sitä valtakunnansovittelijan roolin kautta vai tuleeko se sitä kautta, että ensin on valtakunnansovittelijan rooli ja sen jälkeen sitten liitot hyväksyvät tai tekevät jotakin asialle. Joka tapauksessa tarvitaan yleistä hyväksyntää vientivetoisuudelle.

Hallitusohjelmakirjauksen kukaan laissa työriitojen sovittelusta säädettäisiin, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.

Eli haluatte molemmat, sekä vientimallista sopimisen että lakikirjauksen?

– Sanotaan näin, että ei olisi pahitteeksi jos vaikka olisi vyöt ja henkselit tässä asiassa, Ruohoniemi allekirjoittaa.

Hän painottaa, että vientimallin yleinen hyväksyntä vaaditaan joka tapauksessa. Tällä hetkellä vientimalli toimii Ruohoniemen mukaan käytännössä vain työnantajapuolen koordinaation varassa.

– Siinä mielessä, että se myöskin tunnustetaan ja hyväksytään toisella puolella niin, että sitä ei koko ajan haasteta ja tapella sitä vastaan, olisi olennaisen tärkeää. Se vaatii melkoisesti kyllä keskustelua.

Uskotteko, että saatte työntekijäpuolen pöytään, jos teilläkin on lakikirjaus tavoitteena?

– Minä en sano, että se on meillä tavoitteena. Hallitusohjelmassa se näkyy olevan. Enkä pistä pahekseni, että se siellä on.

Ruohoniemi sanoo luottavansa, että tahtoa koko järjestelmän kehittämiseksi on palkansaajapuolella.

– Jos me saamme keskustelun jalalle, kyllähän siinä täytyy meidän ja kaikkien osapuolten lähteä avoimesti sitä käymään. Siinä on varmasti puolin ja toisin erilaisia reunaehtoja niin kuin aina kaikissa keskusteluissa, mutta olen sitä mieltä, että avointa keskustelua järjestelmän kehittämiseksi täytyy käydä.

Ruohoniemi kuitenkin kokee, että palkansaajapuolelta julkisuuteen tulleet ajatukset eivät osoita vilpitöntä tahtoa kehittää vientivetoista mallia. Hän sanoo, että pitäisi päästä velkavetoisesta mallista vientivetoiseen ja että tarvitaan kasvua tukevat rakenteet, jotka tukevat hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta.

RUOHONIEMI sanoo, että Teknologiateollisuuden työnantajat käy lähiaikoina vientimalliin liittyvistä neuvotteluista keskustelua muiden työnantajaorganisaatioiden kanssa. Neuvottelut eivät ole minkään yksittäisen osapuolen käsissä.

Ruohoniemi on ollut yhteydessä neuvotteluista jo myös työntekijäpuolelle. Puhelimessa on asiaan liittyviä soittopyyntöjä.

Ruohoniemi näkee, että neuvottelut täytyy käynnistää mahdollisimman pian.

Kysymykseen, uskooko hän lopulta itsekään, että neuvottelut voisivat johtaa johonkin, hän kertoo sanoneensa eri tilanteissa, ettei suuria odotuksia ole.

– Mutta jos tahtoa löytyy, kyllä varmasti on mahdollisuuksia päästä eteenkinpäin, koska kuitenkin ihan fiksujen ihmisten kanssa tässä ollaan tekemisissä.