Historiallisessa puheessaan vankilasta Öcalan vetosi PKK:n (Kurdistanin työväenpuolue) taistelijoihin, että he laskisivat aseensa ja lakkauttaisivat toimintansa. 75-vuotias Öcalan on ollut vangittuna jo vuodesta 1999 Imralin vankilasaarella Länsi-Turkissa.

Irakissa, jonka pohjoisalueen vuoristosta PKK on toiminut Öcalanin vangitsemisesta lähtien, iloittiin PKK-johtajan vetoomuksesta. PKK:n toiminta Irakin kurdien itsehallintoalueella Irakin Kurdistanissa on hiertänyt Turkin ja Irakin keskushallinnon välejä vuosikymmeniä.

Turkki on säännöllisesti tehnyt iskuja PKK:ta vastaan Irakin puolelle ja lähettänyt alueelle myös erikoisjoukkojaan.

-  (Öcalanin julistus) on myönteinen ja tärkeä askel vakauden saavuttamiseksi alueella — ei vain Irakissa, vaan koko alueella, Irakin ulkoministeriön lausunnossa sanottiin myöhään torstaina AFP:n mukaan.

Natoon kuuluvan Turkin valtion ja PKK:n välisissä taisteluissa on kuollut neljän vuosikymmenen aikana ainakin yli 40  000 ihmistä. PKK on luokiteltu terroristijärjestöksi paitsi Turkissa ja Yhdysvalloissa myös EU:ssa.

DEM-KURDIPUOLUEEN kansanedustajan Pervin Buldanin turkiksi televisiossa lukemassa lausunnossa Öcalan vetosi PKK:n ”kaikkiin järjestöihin”. Maininnasta kumpusi Turkissa arveluja siitä, että Öcalan olisi tarkoittanut myös Syyriassa toimivia kurdijoukkoja.

PKK:n johtama, kurdien itsehallintoa ajanut liike on yli neljän vuosikymmenen aikana laajentanut toimintaansa ja verkostoitunut paitsi Irakissa myös Syyriassa.

Syyrian kurdit kuitenkin kiistivät nopeasti vetoomuksen koskeneen heidän aseellisia joukkojaan.

PKK:n riveistä ja sen tuella syntynyt YPG on Koillis-Syyrian kurdien SDF-joukoissa johtava ryhmä, joka on taistellut tehokkaasti alueella äärijärjestö Isisiä vastaan. Ryhmä painottaa olevansa riippumaton ja ainoastaan Syyriaan keskittyvä toimija.

Myös Yhdysvallat on tukenut kurdijoukkoja taisteluissa Isisiä vastaan – Turkin suureksi harmiksi, sillä Turkki ei tee lainkaan eroa SDF:n, YPG:n ja PKK:n välillä.

SDF:n johtaja Mazloum Abdi sanoi pitävänsä vetoomusta ”myönteisenä ja rauhaa edistävänä”. Turkin joukot ovat hyökkäilleet SDF:n alueelle säännöllisesti Yhdysvaltojen vastustuksesta huolimatta.

-  Jos tämä askel kantaa hedelmää, sen vaikutukset ovat myönteisiä myös meidän kannaltamme, sillä Turkki on huolissaan PKK:sta ja sen sille aiheuttamasta uhasta, Abdi sanoi AFP:lle.

-  PKK:n takia Turkki hyökkää myös meidän alueillemme, Abdi sanoi.

Turkin johdosta ei toistaiseksi ole saatu merkkejä siitä, että se aikoisi lopettaa hyökkäykset Syyrian kurdeja vastaan.

SYYRIAN KURDIEN hallintoon kuuluvalla alueella on tukalat oltavat myös siksi, että Syyrian uusi johtaja Ahmed al-Sharaa pitää vähintäänkin etäisyyttä SDF:ään, ilmeisesti ainakin osittain Turkin takia.

Kurdien Rojavaksi kutsuman hallintoalueen edustajat eivät olleet mukana tällä viikolla Damaskoksessa järjestetyssä kansallisen dialogin konferenssissa, vaikka muita hallinnolle myönteisimpiä kurdeja oli kutsuttu paikalle.

Syyksi kerrottiin, että SDF ei ole suostunut luovuttamaan aseitaan Syyriassa al-Sharaan johdolla perusteilla olevaan uuteen yhtenäiseen armeijaan. SDF ei kuitenkaan ole ainoa ryhmä, joka ei ole luovuttanut aseitaan.

Washingtonissa toimiva kurdien tutkimuslaitos Kurdish Peace Institute kertoi STT:n saamassa lausunnossa, että se uskoo Turkin kurdiongelman ratkeamisen helpottavan myös Syyrian uudelleenrakentamista Bashar al-Assadin hallinnon kaatumisen jälkeen.

-  Erityisesti se voi helpottaa poliittista siirtymää Syyriassa vähentämällä Turkin kohdistamaa painetta kurdien johtamiin Syyrian SDF-joukkoihin, kun ne pyrkivät neuvotteluratkaisuun Damaskoksen kanssa, sähköpostitse lähetetyssä lausunnossa sanottiin.

Tutkimuslaitoksen mukaan Syyrian kurdit haluavat Syyriassa pitää vahvan paikallishallintonsa omissa käsissään. He haluavat myös kirjauksen maan uuteen perustuslakiin kurdien ja muiden vähemmistöjen oikeuksista.

TÄMÄNKERTAINEN rauhanhieronta käynnistyi viime syksynä yllättäen presidentti Recep Tayyip Erdoganin liittolaiselta, turkkilaisnationalistisen puolueen MHP:n johtajalta Devlet Bahcelilta.

Aloitteeseen on suhtauduttu varauksella muun muassa siksi, että viimekertainen yritys 2013-2015 päättyi Kaakkois-Turkissa verisiin kaupunkitaisteluihin, jotka ainoastaan syvensivät ongelmaa. Lisäksi kurdikysymystä käsitelleiden toimittajien sekä kurdipolitiikkojen pidätykset ovat jatkuneet Turkissa tälläkin viikolla.

Useat riippumattomat asiantuntijat ovat arvioineet rauhanaloitteella pyrittävän saamaan Turkin suuren kurdivähemmistön tuen poliittisiin hankkeisiin, joilla presidentti Erdogan haluaa esimerkiksi pidentää valtakauttaan.

Kurdit ovat maailman suurin kansa ilman omaa valtiota. Eri arvioiden mukaan heitä on ainakin 30-35 miljoonaa, mutta luvut vaihtelevat suuresti, ja osa on sulautunut valtaväestöön. Kurdit asuvat pääosin Turkin alueella sekä Irakissa, Syyriassa ja Iranissa.

Myös esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Hollannissa ja Ruotsissa on merkittävät kurdivähemmistönsä, joista osa elää turkkilaisvähemmistöihin sulautuneena.

Teksti: STT / Ayla Albayrak