Se oli osoitettu porilaiselle perhe- ja peruspalveluministerille Krista Kiurulle (sd.) ja kirjoitus alkoi hyvinkin provosoivasti: “Krista Kiuru, miksi meitä rääkätään?”

Kirjeessä sanottiin muun muassa, että “ministeriössänne valmistellut uudet rajoitukset pettävät historiallisessa kriisissä olevan ravintola- ja matkailualan. Noin 140 000 henkilön työ on vaarassa, kun pudotatte toimialan yritykset kuilun partaalta kuilun pohjalle. Me emme selviä tästä.”

Kirjoittajat sanovat, että nyt lupaillut tuet eivät tule korvaamaan kaikkia niitä kustannuksia ja menetyksiä, joita yrityksille rajoitustoimista aiheutuu. “Nyt valot sammutetaan täysin ja ministeri, sormi katkaisijalla on teidän.”

“Olisi reilua, että ravintola- ja matkailualan yritykset saisivat itse huolehtia toimintansa turvallisuudesta ja vastuullisuudesta – kuten muutkin toimialat.“

Kiuru toteaa, että epidemiassa on kyse siitä, että se saadaan hallintaan.

– En pidä järkevänä asettaa taloutta ja terveyttä vastakkain.

Kiuru painottaa, että isoilla tautiluvuilla tilanne voisi johtaa siihen, että Suomi ajautuisi epidemian leviämisvaiheeseen, jolloin myöskin kaikenlainen kuluttaminen vähentyisi, ihmiset vetäytyisivät ja suojelisivat itseään.

– Tällaisessa tilanteessa kalleinta koko Suomelle olisi se, että Suomi sulkeutuisi, hän muistuttaa.

– Epidemian hallintaan saaminen on olennaista. Siksi hallitus on ottanut ravitsemisliikkeitä koskevan sääntelyn uudelleen käyttöön kevään esimerkkien tavoin. Tämä johtaa nyt siihen, että ravitsemusliikkeitä koskeva sääntely tulee yhdeksi mahdollisuudeksi hallita epidemiaa.

Kiurun mukaan on myös myönnettävä, että ravitsemisliikkeissä on ollut tartuntoja.

– Tämän epidemian kuriin saattaminen tarkoittaa sitä, että epidemiaa on torjuttava joka puolella. Siksi ei ole mahdollista ajatella, että ravitsemisliikkeissä epidemiaa ei torjuttaisi lainkaan, hän sanoo viitaten valtiovallan ja alueviranomaisten puolelta tulleisiin torjuntatoimiin.

THL:n johtaja Mika Salminen kertoi pari päivää sitten äskettäin julkaistusta kansainvälisestä 41 maata käsittävästä tutkimuksesta. Siinä oli tarkasteltu muun muassa, mitä seuraa, jos korkean tartuntariskien yöelämän pisteitä kuten baareja ja yöklubeja suljetaan.

– Jos ne suljetaan, saadaan tartuntalukua 31 prosenttia vähenemään…Eli näyttö on kyllä aika kova. Itse asiassa vähenemä on lähes yhtä suuri kuin jos tehdään hyvin laajoja rajoitustoimia oikeastaan kaikkeen yhteiskunnan toimintaan, Salminen sanoi.