Taavitsaisen mukaan on tullut esille, että kunnan varhaiskasvatuksessa on kohdeltu erityistä tukea vaativia ja/tai vammaisia lapsia epätasa-arvoisesti.

– Tämä on tullut esiin muun muassa siten, että talviaikaan päiväkodeista tehdään erilaisia retkiä esimerkiksi luistelemaan, mutta mukaan ei ole otettu lapsia, joilla on liikkumisen vaikeuksia, Taavitsainen kertoo.

– Erityistä tukea tarvitsevan ja/tai vammaisen lapsen kannalta voisi olla todella upea elämys lähteä linja-autolla päiväkodin ulkopuolelle. Luistelukentillä on liikuntarajoitteisille mahdollisuus olla luistelukelkassa tai epävarmasti luistelevien käyttää luistelutukea, jolloin jäällä voi liikuntarajoitteinenkin osallistua ja pelata. Osallisuus on myös vammaisen lapsen oikeus.

Taavitsainen muistuttaa, että erityistä tukea vaativien ja vammaisten lasten mahdollisuudet itsenäisyyden ja oman toimintakyvyn kehittämiseen ovat tärkeitä.

– Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja haluavat tehdä samoja asioita kuin kaveritkin, siihen ei liikuntavamma vaikuta. Varhaiskasvatuksessa olisi hyvä tilaisuus rohkaista juuri niitä lapsia liikkumaan ja kokeilemaan uusia liikuntatapoja, joiden elämässä liikunta on esimerkiksi vamman perusteella pienemmässä roolissa. Vammaisen lapsen osallistuminen liikuntaan ei välttämättä vaadi erityisjärjestelyitä, jos se otetaan huomioon jo suunnittelussa.

Taavitsainen epäilee syynä olevan päivähoidon henkilökunnan vähyyden, jolloin aikuisia ei ole riittävästi, jotta erityistä tukea vaativien lasten osallistuminen retkiin mahdollistuisi. Kuitenkaan yhdenvertaisuuden ja lasten oikeuksien toteuttamatta jättämisen peruste ei ole varhaiskasvatusyksikön taloudellinen tilanne.

Satu Taavitsainen esitti opetusministerille aiheesta viisi kysymystä.