NB8-ryhmän on määrä varustaa ja kouluttaa ukrainalaisista sotilaista koostuva prikaati.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi tänään medialle eduskunnassa, että asiasta on neuvoteltu ja keskusteltu syksystä lähtien puolustusministeriöiden sekä Ukrainan asevoimien, presidentti Volodymyr Zelenskyin ja Ukrainan puolustusministeriön välillä.

Häkkäsen mukaan Ukraina haluaa ensinnä olemassaolevan tukemisen vahvaa jatkoa.

Häkkänen painottaa, että Suomelle pääasia on edelleen maamme olemassaolevan tuen vahva jatko Ukrainalle.

Sen lisäksi Ukraina toivoo uusia prikaateja, joista yhden koulutuksesta ja varustuksesta vastattaisiin Pohjoismaiden ja Baltian maiden vedolla.

– Norja on ottanut tästä vetovastuun. He vastaavat siitä, että tämä kokonaisuus tule toimeenpantua. Suomen osalta olen viestittänyt neuvotteluissa, että Suomella tulee olemaan tässä erittäin pieni rooli, Häkkänen sanoo.

Zelenskyi on Häkkäsen mukaan puhunut julkisesti 14 lisäprikaatin tarpeesta, mutta se ei ole julkista tietoa, kuinka paljon uusia prikaateja voisi olla tulossa. Mutta yksi tulisi siis nimenomaan Pohjoismaiden ja Baltian koulutettavaksi.

– Me emme voi ottaa etulinjan maana ottaa operatiivista riskiä toimintakykymme ja valmiutumme osalta tällaisissa asioissa. Me joudumme koko ajan mitoittamaan tukeamme normaalien tukipilareiden kautta ja tällaisissa tapauksissa, joissa lähdettäisiin varustamaan taistelevaa prikaatia, Norja vastaa nyt kokonaisuudesta ja suurimmasta osasta yhdessä Tanskan, Ruotsin ja Baltian maiden kanssa. Me emme voi olla siinä pääroolissa. Me olemme siis hyvin pienessä roolissa, Häkkänen jatkaa.

SE, missä NB8:n toteuttama ukrainalaissotilaiden koulutus tapahtuisi, on vielä auki.

– Mutta Suomen virallinen kanta on se, että me osallistumme koulutustoimintaan pelkästään Ukrainan ulkopuolella tällä hetkellä. Eikä tässä ole mitään muutoksia näköpiirissä.

Kuinka paljon sotilaiden kouluttaminen vaatisi Suomesta henkilötyövuosia, on Häkkäsen mukaan vielä yksityiskohdiltaan auki.

– Meidän osallistumistamme määrittää se, että me emme voi tinkiä meidän varusmiesten ja varusnaisten koulutuksen määristä, reserviläispäivien ja kertausharjoitusten volyymimääristä emmekä myöskään kasvavista vapaaehtoisen maanpuolustuksen määristä. Me yritämme ylösajaa puolustuksemme valmiutta koko ajan, vaikka se on hyvässä iskussa muutenkin. Meillä on myös lisääntyvää kansainvälistä harjoitustoimintaa Nato-liittolaisten kanssa täällä. Me nostamme oman valmiutemme tasoa. Sen takia olemme joutuneet todella kriittisesti arvioimaan osallistumistamme tähän malliin. Eli takalinjan maat voivat tehdä enemmän tässä asiassa.