Noin puolet 18-29-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä sai ainoastaan Kelan maksamaa eläkettä, eli heillä ei ole lähtökohtaisesti lainkaan työuraa. Myös joskus työssä olleilla työurat ovat usein varsin lyhyitä samanikäisiin verrattuna.

- Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien työurat jäävät vertailuryhmästä jälkeen heti uran alusta lähtien, riippumatta siitä, minkä ikäisenä työkyvyttömyyseläke lopulta alkaa, sanoo erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta.

TÄMÄ KERTOO Laaksosen mielestä siitä, että usein työkykyongelmat ovat alkaneet jo kauan ennen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla pisimmät työurat ovat niillä, joilla diagnoosina on mania tai kaksisuuntainen mielialahäiriö.

- Vaikka erot eri sairausryhmien välillä selittyvät suurelta osin sillä, missä iässä työkyvyttömyys alkaa, sairausdiagnoosi on yhteydessä työuran pituuteen eläkkeen alkamisiästä riippumatta.

ALLE KOLMIKYMPPISTEN eläkkeistä yhteensä 85 prosenttia alkoi mielenterveyden häiriöiden perusteella ja 15 prosenttia somaattisista syistä.

Mielenterveyden häiriöt eivät kuitenkaan ole yhtenäinen sairausryhmä, vaan häiriöt sisältävät useita erilaisia sairauksia, jotka vaikuttavat työkykyyn vaihtelevassa määrin.

- Masennus on yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy 21-29-vuotiaana eläkkeelle siirtyneillä. Myös psykoottisten häiriöiden osuus on merkittävä. Iän myötä somaattisten eli fyysisten sairauksien osuus työkyvyttömyyseläkkeiden alkamissyynä kasvaa, Laaksonen sanoo.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2020-2022 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä alle 30-vuotiaita. Heitä oli noin 8 200.

Vuoden 2024 lopussa noin 16 000 alle 30-vuotiasta suomalaista sai työkyvyttömyyseläkettä.

Teksti: STT / Emmi Tilvis