Tuore talousennuste kertoo, että Suomen bruttokansantuote on toipunut aikataulussa, mutta Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen pitää ongelmana sitä, että kasvun moottorit ovat aika lailla hukassa.

– Näkymä eteenpäin on epävarma, koska nousu lepää aika kapeilla hartioilla, tänään ennustetta esitellyt Sorjonen arvioi.

Kasvun moottoreista yksityinen kulutus ja investoinnit jatkavat edelleen alamäkeään.

Akava Worksin talousennuste arvioi Suomen talouden supistuvan 0,3 prosenttia vuonna 2024 ja kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2025. Ennustejakson korkein kasvuluku, 1,9 prosenttia, osuu näillä näkymin vuoteen 2026.

Ennusteen mukaan vienti kasvaa viisi prosenttia vuonna 2025 ja kolme prosenttia vuonna 2026. Sorjonen kertoi, että tavara- sekä palveluvienti on kasvanut tänä vuonna, mutta tuonnin piristymistä saadaan vielä odotella.

– Keskeinen uhka on mahdollinen tuontitullien korotus ensi vuoden alussa, kun Yhdysvalloissa on presidentinvaihdos. Tämä uhkaa myös myös Suomen talouden kehitystä.

YKSITYISET investoinnit alkavat toipua matalalta tasoltaan, ja yksityinen kulutus piristyy Euroopan keskuspankin laskiessa korkoja. Korkojen lasku antaa lisää liikkumavaraa asunto- ja kulutusvelkaisten taloudenpitoon, Sorjonen arvioi.

Hän kuitenkin totesi samaan hengenvetoon, että yksityisen kulutuksen nykyinen taso on varsin heikko. Se näkyy niin tavaroiden kuin palveluiden hankkimisessa.

– Vuosien 2022-23 inflaatiolla on pitkä varjo, kun reaalipalkat eivät pysyneet hintojen nousun perässä ja työllisyys on heikentynyt – eikä merkkejä paremmasta ole näkyvissä.

Asuinrakentamisen investoinnit ovat olleet Suomessa alamaissa, mutta nyt ennusteen mukaan vanhojen asuntojen kauppa on piristynyt. Toisaalta uusien asuntojen myynti on pysynyt surkeana.

– Nousuvaraa on paljon, ja asuinrakentamisen elpyminen voi yllättää meidät nopeudellaan, Sorjonen huomautti.

SÄÄSTÖPANKIN pääekonomisti Henna Mikkonen tarkasteli puheenvuorossaan taloustilannetta erityisesti kotitalouksien ja pk-yritysten näkökulmista.

Säästöpankkiryhmän taloudellisen ahdingon indeksi kertoo omaa tarinaansa. Syyskuussa tehdyn mittauksen perusteella rahatilanteen takia stressaaminen näyttäisi vähentyneen kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 35-44-vuotiaissa.

Naiset menettävät yöuniaan miehiä enemmän rahan takia. Mikkonen piti mielenkiintoisena, että vähiten ahdistusta kokevat yli 70-vuotiaat.

Nuorten perheiden ahdinko on kuitenkin noussut viime vuodesta.

– Syynä taustalla ovat viime ja vielä tänäkin vuonna koettu korkea inflaatio ja isot asuntolainat – korkojen nousu näkyy ja tuntuu, kun niiden laskun vaikutus tulee viiveellä.

Kotitaloudet näyttävät hänen mukaansa elävän ristipaineessa, kun ostovoima kasvaa palkkojen noustessa. Tosin hallituksen leikkaukset iskevät tiettyihin ryhmiin. Myös työmarkkinatilanne tuo epävarmuutta.

MIKKONEN on pohtinut sitä, miksi kuluttajien luottamus on jäänyt varsin matalalle tasolle huolimatta positiivisistakin signaaleista.

– Kuoppa ostovoimassa 2000-luvulta lähtien oli niin syvä, kun palkat eivät pysyneet hintojen nousun perässä. Moni sanoo, ettei ostovoiman nousu paljon arjessa tunnu.

Hintojen nousu oli lisäksi raju erityisesti ruoassa ja energiassa, joita kuluttajat ostavat usein. Sillä on ollut suuri merkitys myös luottamukseen.

Pienten ja keskisuurten yritysten innostusta investointeihin on odotettu, mutta Mikkosen mukaan kovin varovaista se on ollut.

AKAVAN Sorjonen pitää huomionarvoisena sitä, että ylipäänsä tuntoja kuvaava taloudellisen ahdingon mittari on olemassa.

– Se kertoo paljon ajan kuvasta.

Hän pitää kuluttajien heikkoa luottamusta talouteen aika ymmärrettävänä.

– He ovat menettäneet niin paljon, eivätkä ole saaneet oikein mitään takaisin. Tulot tipahtivat reaalisti todella paljon korkean inflaation takia, ja palkat eivät pysyneet siinä perässä.

Välillä unohtuu sekin, kuinka moni kotitalous joutui maksamaan tuhannen euron sähkölaskun kuukaudessa energian hinnan ollessa korkeimmillaan.

– Vaikka hinta on tullut alaspäin, se ei tee tyhjäksi sitä, että pankkitili on tyhjä.

Mitä mittareita tavallisen kansalaisen kannattaa seurata ensi keväänä pysyäkseen talouden tilasta kärryllä? Oma taloustilanne tulee ensimmäisenä, Sorjonen sanoo. Ja miten menee omalla työpaikalla eli onko pelkoa työn loppumisesta.

Mikkonen neuvoo lisäksi olemaan seuraamatta liikaa talouden liikahduksia – yleinen uutisointi kun on usein aika masentavaa.