Politiikka
24.1.2017 10:00 ・ Päivitetty: 24.1.2017 10:00
Talouspolitiikan arviointineuvosto: Kiky heikentää julkista taloutta – Luvassa lisää leikkauksia?
Hallitus ei näillä näkymin saavuta tavoitteitaan julkisen talouden tasapainottamisen suhteen vuoteen 2019 mennessä, arvioi talouspolitiikan arviointineuvosto.
Taustalla on kilpailukykysopimuksessa porkkanana olleet verohelpotukset ja sopimuksen liian optimisesti lasketut työllisyysvaikutukset, todetaan arviointineuvoston tiistaina julkaistussa raportissa.
Kikyn verohelpotukset lisäävät raportin mukaan budjetin alijäämää entisestään vuonna 2017, vaikka suhdannetilanne paranee. Verohelpotusten vaikutuksia piti hallituksen suunnitelmissa kompensoida 72 prosenttiin kohoavalla työllisyysasteella, mikä olisi tarkoittanut 110 000 uutta työpaikkaa hallituskauden aikana.
Kilpailukykysopimuksen osuuden uusista työpaikoista oli valtionvarainministeriön viime kevään laskelmien mukaan määrä olla 35 000 työpaikkaa.
– Kikyn virkamiesvalmistelussa tehtiin laskelmia tavalla, jota taloustieteellisen tutkimuksen valossa ei pidetä ihan niin luotettavina, arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Roope Uusitalo sanoo Demokraatti-lehdelle.
Käytännössä kikyn vaikutus työllisyyteen on Uusitalon mukaan jäämässä alle puoleen tavoitellusta, kun sitä verrataan työvoimakustannusten vaikutuksista Suomessa ja Ruotsissa kuluneen kymmenen vuoden aikana tehtyihin tutkimuksiin. Hän ei kuitenkaan julistaisi kikyä epäonnistuneeksi.
– Näköpiirissä olevien vaikutusten mukaan kikyssä oltaisiin jäämässä nettona miinukselle. Mutta kysymys on tutkimukseen perustuvista arvioista, eikä yhtä totuutta ole olemassa, Uusitalo muotoilee.
Mikäli talouspolitiikan arviointineuvosto on oikeassa, kilpailukykysopimus ja siihen liittyvien veroratkaisujen nettovaikutus heikentävät julkista taloutta.
Rakenteellinen suhdannekorjattu alijäämä tulee arviointineuvoston ennusteiden mukaan olemaan yli prosentti bruttokansantuotteesta vielä vuonna 2019.
”Sitä koskevan tavoitteen (0,5 % BKT:sta) saavuttaminen vaatisi julkisyhteisöjen rahoitusaseman kohentamista noin 1,3 miljardilla eurolla. Jotta hallituksen oma tavoite julkisen talouden tasapainosta saavutettaisiin, tulisi julkisen sektorin menoja pienentää tai tuloja kasvattaa tämän lisäksi vielä 1,1 miljardilla eurolla”, arviointineuvosto toteaa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on vakuuttanut, ettei kevään budjettiriihessä tarvita lisäleikkauksia mikäli hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Sipilä totesi joulun alla, että julkisen talouden tasapainottamiseksi tehdyt säästöt on lähes tehty.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on sen sijaan pitänyt lisäleikkauksia mahdollisena.
Lisää aiheesta torstain 26.1. Demokraatti-lehdessä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.