Politiikka

Tämä on suuri yllätys Heinäluomalle – Sipilän hallitusta ei aluekehitys pahemmin kiinnosta: ”Markkinavoimien logiikka ohjaa nyt kehitystä”

Kari Hulkko
Kari Hulkko

Suomen jakaantuminen vahvasti kahtia huolestuttaa kansanedustaja Eero Heinäluomaa (sd.). Kasvukeskusten väkimäärä kasvaa rajusti ja samaan aikaan monet pienet keskisuuret ja pienet seutukunnat uhkaavat tyhjentyä.

– Keskustelu aluekehityksestä on kuitenkin kovin hiljaista. Mihin on tasapainoisen aluekehityksen vaatimus unohtunut ja miksi mikään puolue ei puhu aiheesta, Heinäluoma ihmettelee Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta, jonka puheenjohtaja Heinäluoma on, on useampaan kertaan puuttunut aluekehityksen riskeihin. Se on peräänkuuluttanut yhteiskunnan toimia tasapainoisen aluekehityksen aikaansaamiseksi.

– Ikävä kyllä julkinen valta on viime vuosina monin osin antanut keskittymiskehitykselle lähinnä lisää vauhtia.

”Monen perheen elämän perusratkaisut ovat järkkyneet.”

Heinäluoma pitää karmaisevana esimerkkinä päätöstä lopettaa opettajakoulutus Savonlinnassa. Sen seurauksena Savonlinnasta lähti yli 800 opiskelijaa ja kertautuvasti noin 300 työpaikkaa.

– Tänään Savonlinnassa pohditaan vähintään kymmenen kokonaisen kerrostalon purkamista. Alueen asuntomarkkinat ovat sekaisin, kun myytävää on moninkertaisesti ostohalukkuuteen verrattuna. Taloudelliset tappiot ihmisille ovat suuria ja monen perheen elämän perusratkaisut ovat järkkyneet.

Esimerkki kertoo Heinäluoman mielestä siitä, kuinka pienet säästöt yhtäällä muuttuvat isoiksi tappioiksi toisaalla.

Hänelle on tullut suurena yllätyksenä, ettei Juha Sipilän (kesk.) hallitus ole tehnyt oikeastaan mitään toimia tasapainoisen aluekehityksen tukemiseksi.

– Markkinavoimien logiikka ohjaa nyt kehitystä koko voimallaan. Taksiluvista yliopistoihin ja terveydenhoitoon yrityselämän pelisäännöistä haetaan nyt apua ja ohjausta.

Heinäluomaa epäilee myös sote-uudistuksen ansiosta tulevista kolmen miljardin euron säästöistä.

– Miten ne aikaansaadaan, se on jäänyt kertomatta.

Hän olettaa, että yksi motiivi keskittää palvelut markkinoille ja maakuntiin on saada säästöjä. Heinäluoma varoittaa, että edessä on väistämättä toimipisteiden harvennushakkuut.

”Valtion ei pitäisi ryhtyä markkinavoimien rengiksi vaan pysyä talossa isäntänä.”

Savonlinnan kehitys ja opettajakoulutuksen lakkauttaminen soitti Heinäluoman mukaan hälytyskelloja. Tarkastusvaliokunnan ehdotuksesta eduskunta vaati hallitukselta selvitystä taantuvien seutukuntien tilanteesta.

– Sellainen tehtiinkin. Mutta jatkotoimet asiassa puuttuvat, Heinäluoma kritisoi.

Eduskunta edellytti myös yliopistolain muuttamista niin, että yliopistojen pitäisi toimipaikkapäätöksiä tehdessään huomioida myös tasapainoisen aluekehityksen vaatimukset. Heinäluoman mukaan tätäkään ehdotusta ei ole toteutettu.

– Tasapainoisen aluekehityksen tavoittelun tulisi olla kaikkien puolueiden ja jokaisen poliitikon asia, hän painottaa kolumnissaan.

Heinäluoma muistuttaa, kuinka Paavo Lipponen (sd.) pääministerinä teki hartiavoimin töitä, jotta kasvu jakaantuisi koko Suomeen. Kainuun malli, maakunnissa olevien yliopistojen kehittäminen, alueellistaminen sekä monet kulttuurihankkeet ja infraratkaisut saivat pääministerin aloitteellisen tuen.

– Samaa henkeä kaivataan myös nyt. Valtion ei pitäisi omilla päätöksillään ryhtyä markkinavoimien rengiksi vaan pysyä talossa isäntänä.

Tasapainoinen aluekehitys on taas esillä ensi viikolla, kun eduskunta keskustelee asuntopolitiikan kehittämislinjoista tarkastusvaliokunnan raportin pohjalta.

– Asuntoja pitää rakentaa sinne, missä ihmiset ovat, mutta työpaikkoja pitää luoda koko Suomeen, Heinäluoma linjaa kolumnissaan.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat