Salmi esitti, että henkilöstökassan toimintaa olisi jatkettu ja muodostettu kassasta oma taseyksikkönsä. Samalla olisi toiminta modernisoitu uudella atk-järjestelmällä, joka olisi mahdollistanut verkkopankkitoiminnan ja pienimuotoisen lainoituksen.

Kassan jäseninä on tällä hetkellä noin tuhat kaupungin työntekijää ja saman verran kaupungilta eläköitynyttä ihmistä. Lisäksi kassa on hoitanut noin 500 huostaanotetun lapsen tilejä. Kassan jäsenmäärä on viime vuosina vähentynyt ja toiminta muuttunut tappiolliseksi.

Kaupunginvaltuusto teki vuonna 2013 päätöksen, että kassan toimintaa jatketaan ja sitä kehitetään. Kaupungin virkamieskoneistossa päätöstä ei kuitenkaan ole viety eteenpäin. Henkilöstökassan johtokunta sen sijaan on valmistellut viiden vuoden tervehdyttämissuunnitelman, mutta se ei ole kelvannut virkamieskunnalle, eikä nyt valtuuston enemmistölle, joka muodostui tällä kertaa Kokoomuksen, Vihreiden, Keskustan, Kristillisten ja sitoutumattomien valtuutetuista.

SDP vahvasti kassan
jatkon puolesta

– Henkilöstökassa on mitä parhainta yhteistoimintaa, mitä työntekijöiden ja työnantajan välillä voi olla, sanoi kassan johtokunnan puheenjohtaja, varavaltuutettu Esa Kanerva.

– Hämmästelen, että suunnitelmaa kassan toiminnasta ei ole valtuuston tahdon mukaisesti pantu toimeen, ihmetteli valtuutettu Ulla Kampman.

– Kassalla on sosiaalinen funktionsa, se ei ehkä ole kaupungin ydintoimintaa, mutta pitääkö kaikkien ollakaan? Kaupunki ei voi olla niin kovilla arvoilla toimiva, että kaikki inhimillinen ja hyvä toiminta pitää panna lihoiksi, huomautti valtuutettu Aila Dündar-Järvinen.

– Kaupunki lähetti muutama vuosi sitten kassan jäsenille kirjeen tulevista muutoksista. Totta kai ihmiset pelästyivät ja lähtivät pois kassan jäsenyydestä, sanoi valtuutettu Atanas Aleksovski.

– Ihmettelen tässä asiassa hosumista. Mikä tässä mättää, miksi kassaa ei muka saataisi kannattavaksi? Pitäisi nyt odottaa ja katsoa myös sote-kuvion tulos, miten henkilöstö jakautuu ja minne, arvioi valtuutettu Ilpo Sirniö.