Työmarkkinat
30.10.2019 11:45 ・ Päivitetty: 30.10.2019 11:46
”Tätä kamppailua minä joudun käymään joka päivä” – nuori lääkäri kertoo terveysaseman uuvuttavasta arjesta
Nuori terveyskeskuslääkäri, lääketieteen lisensiaatti Lara Juvonen (kuvassa) ei arvannut millaisen Pandoran lippaan avasi, kun kertoi pari viikkoa sitten Facebookissa terveyskeskusten arjesta. Hän on työskennellyt seitsemän vuotta eri terveysasemilla ja loppusuora häämöttää yleislääketieteen erikoistumisopinnoissa.
Jatkuva kiire, uupuminen ja halu hoitaa potilaita mahdollisimman hyvin rohkaisi häntä tulemaan ulos terveyskeskusten ongelmista, jotka toistuvat paikasta toiseen.
Sadat nuoret lääkärit ottivat yhteyttä kirjoituksen jälkeen – ja kokeneemmatkin, jotka olivat päättäneet siirtyä yksityiselle puolelle.
– Yhdeksän kuukauden pakollinen terveyskeskustyö oli uuvuttavaa, Juvonen kertoi nuorten lääkärien pääsanomasta Lääkäriliiton tilaisuudessa, jossa liitto kertoi linjauksistaan terveyskeskusten pelastamiseksi.
Ydinongelmaksi hän nostaa jatkuvan kiireen. Se taas johtuu siitä, ettei terveysasemilla ole tarpeeksi lääkäreitä ja hoitajia.
– Jokapäiväinen taistelu ajan kanssa uuvuttaa. Arki on jatkuvaa tinkimistä omasta ammattietiikasta. Lääkäri haluaisi hoitaa oikeasti potilaita hyvin, ja kohdata hänet kokonaisvaltaisesti, mutta siihen ei anneta mahdollisuutta.
Juvosen mukaan on kaksi vaihtoehtoa. Lääkäri hoitaa potilaan hyvin ja perusteellisesti – ja loppupäivän aikataulu menee uusiksi. Ylitöitä ei voi välttää. Tai sitten hän hoitaa potilaan suurpiirteisesti ja – mahdollisesti – pysyy aikataulussa.
Lisää aiheesta
– Tätä kamppailua minä joudun käymään joka päivä, Juvonen kertoo todellisuudesta.
”Se on pois potilaan kohtaamisesta.”
Hän pitää käsittämättömänä, että erilaisilla potilailla on aivan yhtä pitkät vastaanottoajat. 80-vuotias monisairas vanhus saa sen saman puoli tuntia kuin perusterve työikäinen. Potilaiden hoidon tarvetta ei oteta huomioon.
– Kun kohtaan sen 80-vuotiaan ensimmäistä kertaa, usein menee kolme varttia vähintään. Toivoisin, että esimerkiksi myös mielenterveyspotilaille ainakin ensikontaktissa tarjottaisiin pitempi vastaanottoaika. Kynnys hakeutua hoitoon on korkea ja tilanne pelottaa. Usein hekin saavat vain 15 minuuttia aikaa ensimmäisessä kohtaamisessa.
Juvonen toivoo, että vastavalmistuneille annettaisiin pitempiä vastaanottoaikoja ja löysempi työlista. Se estäisi sitä, että kuormitus ei kävisi liian raskaaksi yhdeksässä kuukaudessa. Pelkästään käytännön asioihin tutustumiseenkin menee aikaa.
– Kiireen takia on unohdettu se, että terveyskeskuslääkärillä on vastuu väestön terveydestä, ongelmien ennaltaehkäisystä. Mutta sille työlle ei jää aikaa, kun hoidetaan vain akuuteimmat vaivat.
Työn kuva on muuttunut hurjasti parissa kymmenessä vuodessa terveysasemilla jo väestön ikääntymisen takia. Suurin osa Juvosenkin kohtaamista potilaista on monisairaita vanhuksia. Mielenterveyspotilaiden määrä on myös noussut.
Lääkärin aikaa menee erilaisten menee todistusten ja lausuntojen laatimiseen, asioiden kirjaamiseen, tilastointiin ja laboratoriokokeiden tarkistamiseen – näkymättömään työhön, jotka tehdään ”jossain välissä”.
– Se on pois potilaan kohtaamisesta, Juvonen toteaa.
Hän haluaisi ylipäänsä terveysasemille lisää avustavaa henkilökuntaa, että lääkäri saa tehdä asiantuntijatyötään.
Lisäksi tulee valtava reseptirumba. Juvoselle tulee päivittäin reseptejä uusittavaksi potilailta, joita hän ei ole koskaan edes tavannut. Lääkäri joutuu silloin tekemään päätöksensä aika sokkona.
Lääkärin mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä on vaikeaa.
Yksi suuri ongelma hänen mielestään on toimimaton hoidon jatkuvuus.
– Potilaat ravaavat lääkäriltä toiselle. Se uuvuttaa sekä lääkäriä että potilasta. Jos lääkärillä olisi omat potilaansa, todennäköisesti se vähentäisi päivystyskäyntejä ja lisäisi potilaan luottamusta hoitoon, kun olisi vastassa sama tuttu lääkäri.
Työhyvinvointia vähentää se Juvosen mielestä se, että lääkärin mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä on vaikeaa. Hänellä ei ole sananvaltaa, mikä määrä vaativahoitoisia potilaita työlistalle tulee.
– Hoidon tarpeen arvion tekee joku muu kuin lääkäri. Lääkäri pitäisi vähintään ottaa mukaan arvioimaan tarvetta vaikkapa hoitajan työparina.
Juvosta harmittaa sekin, että terveysasemilta puuttuu jousto, ei huomioida ihmisten erilaisia työtapoja tai perhetilannetta.
– Yleisesti ei ole riittävästi aikaa ajattelulle, asioihin perehtymiselle, koska työ on niin pakkotahtista.
Kaiken kritiikin jälkeenkin Lara Juvonen haluaa jäädä yleislääkäriksi terveyskeskukseen. Syy on selvä: työ on niin monipuolista ja antoisaa parhaimmillaan.
– Mutta nyt pitää tehdä hyviä asioita, että terveyskeskusten houkuttavuutta saadaan lisätyksi ja nopeasti, hän painottaa.
”Yksittäisten temppujen aika on ohi.”
Lääkäriliitto on etsinyt lääkkeitä terveyskeskusten pahaan kriisiin. Se julkisti ehdotuksensa siitä, kuinka terveydenhuoltojärjestelmän kivijalka saadaan kuntoon.
– Toimiva perusterveydenhuolto on välttämätön osa oikeudenmukaista ja kustannusvaikuttavaa terveydenhuoltojärjestelmää. Nyt tarvitaan terveyskeskusten kunnianpalautusta ja yhteistä tahtotilaa sen toteuttamiseen, Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni toteaa tiedotteessaan.
Hänen mukaansa yksittäisten temppujen aika on ohi, koska ongelma on päässyt liian pitkälle.
Lääkäriliitto linjaa, että ensimmäiseksi tulee turvata nopea pääsy terveyskeskukseen hoitotakuulla. Näin palautetaan kansalaisten luottamus terveyskeskuksiin.
– Hoidontarpeen arviosta ei saa tulla uutta estettä lääkärille pääsyyn, Saarni huomauttaa.
Toisekseen sote-uudistus tulee vaiheistaa niin, että perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja niihin tiiviisti liittyvät sosiaalipalvelut yhdistetään mahdollisimman nopeasti.
Kolmanneksi täytyy huolehtia hoidon ja potilas–lääkäri-suhteiden jatkuvuudesta. Se parantaa hoidon laatua, potilaiden tyytyväisyyttä ja kustannustehokkuutta.
– Pitkien hoitosuhteiden turvaamisen tulisi olla tavoitteena kaikessa perusterveydenhuollon kehittämisessä mutta myös virkaehtosopimusneuvotteluissa, Saarni sanoo.
”Lääkärin pitää saada keskittyä potilaan hoitoon.”
Neljänneksi terveyskeskuksissa tarvitaan samanaikaista työn sisällön, työmäärän ja ammatillisten kehitysmahdollisuuksien korjaamista. Kokeneita terveyskeskuslääkäreitä on siirtynyt muihin työtehtäviin kohtuuttoman työkuorman vuoksi. Tämän kierteen nopea katkaiseminen on Lääkäriliiton mielestä välttämätöntä, mikäli terveyskeskukset halutaan pelastaa.
– Lääkärin pitää saada keskittyä potilaan hoitoon. Tämä edellyttää riittävän avustavan henkilökunnan palkkaamista. Lääkäreiden työstä tulee karsia tehtävät, jotka eivät edellytä lääkärin koulutusta tai ovat tarpeettomia.
Vastavalmistuneiden ja kokeneiden lääkärien suhde on vinoutunut useissa terveyskeskuksissa. Koska pakollista erikoistumisjaksoa suorittavien lääkäreiden, sijaisten ja vuokralääkäreiden osuus on kasvanut, hoidon jatkuvuus on kärsinyt.
– Jotta nuoret lääkärit saadaan kiinnostumaan terveyskeskusurasta, tarvitaan riittävä seniorituki ja tarpeeksi ohjausta. Koska koulutettavien määrä terveyskeskuksissa on noussut suureksi, tarvitaan selkeitä kouluttajalääkärin virkoja, Saarni toteaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Työmarkkinat
30.10.2019 06:30
Lääkäreiltä hätähuuto: ”Terveyskeskukset on pelastettava nyt!” – liitto linjaa, miten se onnistuu
Kotimaa
27.10.2019 12:36
Hospitalisti katsoo potilasta kokonaisvaltaisesti — tarve kasvaa lääkärien erikoistumisalojen kaventuessa ja väestön ikääntyessä
Politiikka
15.10.2019 11:42
Tässä on järjestys tuhannen uuden lääkärin palkkaamiseksi: ”Noin 300 perusterveydenhuollon vakanssia on auki, täytetään ne ensin”
Politiikka
15.10.2019 07:03
Kiuru: ”On yksi paikka, jossa otetaan koppi” – hallitus parantaa terveyskeskuspalveluja