Nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan rahapulasta kärsivät eniten ammatillisen linjan opiskelijat.

Demokraatti tiedusteli opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselta (kok.), mitä ongelmalle tehdään. Hän kertoo olevansa käynnistämässä virkaselvityksen tilanteesta.

Siinä käydään hänen mukaansa läpi nykyinen tilanne ja keinot vaikuttaa asiaan.

– Tavoitteena on se, että yhdeltäkään nuorelta ei saa jäädä lukio- tai ammatillinen koulutus suorittamatta perheen tai omasta varattomuudesta johtuen.

Grahn-Laasonen vakuuutta pitävänsä tärkeänä, että suomalaisessa yhteiskunnassa perhetausta tai perheen varallisuus ei saa vaikuttaa lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuksiin.

Eilisessä budjettiesityksessään hallitus lupasi peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen 25 miljoonaa euroa.

Hallituksen koulutukseen ja muun muassa tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset näkyvät Suomessa myös sillä tavalla, että joka kolmas korkeakouluopiskelija pohtii lähtemistä ulkomaille työnhakuun, mikäli Suomesta ei urkene sopivaa työtä. Tätä on selvittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön ja Tilastokeskuksen kysely.

Pientä käännettä tutkimusrahoitukseen budjetissa on nyt näkyvissä. Esimerkiksi Suomen Akatemia määrärahvaltuutta korotetaan 25 miljoonalla eurolla.

– Pyrimme ihan aktiivisesti siihen, että nuoremme kansainvälistyisivät ja että tulevaisuudessa jokaiseen korkeakoulututkintoon sisältyisi kansainvälistymisjakso joko vaihtona ulkomailla tai kotona tapahtuvalla kansainvälistymisellä. Toisaalta meidän pitää huolehtia siitä, että Suomi on houkutteleva maa palata ulkomailta ja toisaalta houkutteleva maa ulkomaisille osaajille, Grahn-Laasonen sanoo.

Hän nostaa esiin myös hallituksen käynnistämän Talent Boost -ohjelman, joka pyrkii houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia Suomeen.

– Maahantulon edellytyksiä on parannettu sisäministeriön toimin, ne on nimenomaan kohdennettu huippuosaajille. Lisäksi lisäämme kansainvälisten koulujen tarjontaa eli englanninkielisen koulutuksen tarjontaa ja päiväkoteja. Sen lisäksi tietysti se vaikuttaa, että Suomi on korkean osaamisen maa ja meillä on erinomainen koulutusjärjestelmä. Se on yksi vetovoimatekijä vakauden, innovaatioympäristön ja yritysten toimintaedellytysten ohella.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on kertonut olevansa valmis käynnistämään selvityksen kesälomien siirron talousvaikutuksista matkailulle. Kyse on siis siitä, että koulujen kesälomat pidettäisiin viikkoa paria nykyistä myöhemmin eli ne venyisivät elokuun loppupuolelle.

Opetusministeri toteaa tähän toivovansa asiasta avointa keskustelua.

– Ymmärrän, että matkailunäkökulmasta siitä olisi hyötyä, mutta nyt on aika keskustella siitä, miten se vaikuttaisi esimerkiksi lukuvuosien pituuteen, ylioppilaskirjoituksiin, yhteisvalintaan ja koulujen arkeen ylipäätään.

Grahn-Laasonen toteaa, että opetusministeriö osallistuu aktiivisesti työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen aiheuttamaan keskusteluun

– Toivon ennen kaikkea koulumaailman äänen kuuluvan, hän painottaa.

Uutista on korjattu kello 14.27 toisen sitaatin osalta, sanan varallisuus paikalle korjattu sana varattomuus.