– On tärkeää, että tasa-arvosta puhuttaessa ei puhuta vain valkoisen heteronaisen tilanteesta. Sekin on tärkeää, mutta meidän pitää puhua myös vähemmistönaisten, kuten vammaisten, iäkkäiden ja maahanmuuttajanaisten tilanteista.

Tasa-arvon sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien tilanne huolettaa häntä. Hän sanoo, että koko ajan tulee näkyvämmäksi, kuinka tasa-arvoasioissa askelletaan väärään suuntaan sekä maailmalla että Suomessa.

– Olemme pitäneet itsestäänselvyyksinä naisten oikeuksia. Sitä ne eivät ole, vaan niiden eteen pitää tehdä paljon töitä.

– Liike käyttää hyväkseen ihmisten pelkoja ja huolia perustellessaan, miksi tasa-arvoa ja sen edistämistä pitää rajoittaa, Salari kiteyttää.

Salari huomauttaa, että liike näkyy uskonnollisissa yhteisöissä siten, että ne radikalisoituvat koko ajan enemmän. Häntä huolettaa, että liike saa jalansijaa myös maahanmuuttajayhteisöissä, jotka sulkeutuvat koko ajan enemmän sisäänpäin.

Salari painottaa, että tasa-arvo on yksi demokratian peruspilareista. Jos se rikkoutuu, myös demokratia horjuu. Hän pitää tärkeänä, että varmistamme, ettei demokratiaa käytetä demokratiaa vastaan. Hän näkee siitä vahvoja hälyttäviä merkkejä jo nyt.

– Tähän pitää herätä nyt, eikä vasta sitten, kun asiat ovat jo tapahtuneet. Varsinkin tämä hallitus on tehnyt asioita, jotka edistävät muutosta, hän sanoo ja mainitsee muun muassa leikkaukset kansalaisjärjestöiltä ja erityisesti naisiin kovaa kolahtavan vientivetoisen palkkamallin.

KÄTILÖNÄ Tawar Salari työskentelee naistentautien osaston lisäksi seksuaaliväkivaltauhrien tukikeskuksessa. Siksi hän puhuu paljon myös naisiin – ja erityisesti vähemmistönaisiin – kohdistuvasta väkivallasta. Kunniaan liittyvä väkivalta on moniulotteinen ja hyvin vaikea väkivallan muoto naiselle, hän sanoo.

– Siitä irtaantuminen on todella vaikeaa, koska siinä ei ole vain yksi ihminen tai yksi perhe, joka tekee sitä, vaan voi olla koko yhteisö, joka kontrolloi.

Salari on pitänyt meteliä siitä, että aiheesta pitäisi puhua rohkeammin. Hän kirjoitti kesällä Helsingin Sanomiin mielipiteen, jossa hän kertoi olevansa kyllästynyt siihen, että vain vähemmistöön kuuluvat naiset puhuvat vähemmistönaisten kohtaamasta väkivallasta.

Salari arvioi, että kantasuomalaiset naiset eivät uskalla puhua asiasta, koska he pelkäävät saavansa rasistin tai islamofoobikon leiman. Toinen syy hiljaisuudelle voi olla kokemus siitä, ettei tiedä aiheesta tarpeeksi.

– Toisaalta monista muista asioista puhutaan ja uskalletaan puhua paljon pienemmilläkin tiedoilla. Jos ei itse koe voivansa puhua, on tärkeää, että ainakin nostaa esiin niitä ihmisiä, jotka voivat.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi perussuomalaiset kyllä puhuvat kunniaväkivallasta, mutta eivät rakentavalla tavalla.

– Perussuomalaiset tuovat kyllä esiin ongelman, mutta eivät anna mitään keinoja ongelman ratkaisemiseksi. He ruokkivat siitä puhumalla vain omaa negatiivista agendaansa. Koska on olemassa ihmisiä, joilla olisi työkaluja ongelman selvittämiseksi, on tärkeää, että he puhuvat julkisesti.

Työssään Salari on kohdannut myös silpomisen uhreiksi joutuneita naisia. Heidän kanssaan puhutaan synnytyksen jälkeen miten he itse suhtautuvat asiaan. Keskustelu käydään erityisesti silloin, jos perheeseen on juuri syntynyt tyttö. Salarin kokemukset ovat olleet positiivisia, sillä yleensä sekä syntyneen lapsen äiti että isä ovat olleet sitä mieltä, ettei heidän tyttölapsiaan silvota.

– Heidän kanssaan keskustellaan sitten siitä, miten vältetään silpomisen uhka. Jos esimerkiksi menee kotimaahan matkalle, on iso riski, että sukulaiset tekevät sen. Jos vanhemmat taas suhtautuvat ympärileikkaukseen myönteisesti, lähtevät isot pyörät pyörimään. Silloin tehdään lastensuojeluilmoitus ja otetaan yhteyttä poliisiin. Silloin pyritään estämään kaikin mahdollisin tavoin tilanne, jossa lapsi silvotaan.

TASA-ARVON puolesta puhuminen on Tawar Salarilla verissä. Hän on taustaltaan Iranin kurdi, ja perhe pakeni Suomeen hänen isäänsä kohdistuneen poliittisen vainon vuoksi vuonna 1997 Salarin ollessa kaksivuotias.

– Politiikka on ollut todella vahvasti läsnä kotona isän kautta. Hän oli Iranissa vallankumouksen aikaan opiskelijana vaatimassa vapautta ja tasa-arvoa. Häneltä olen oppinut, mitä tasa-arvo tarkoittaa ja miksi tarvitsemme oikeudenmukaisuutta.

– Kurdilaisuus on opettanut minua siihen, että vain oikeudenmukaisuus on ainut tapa täydelliseen vapauteen ja tasa-arvoon. Tieto, taito ja koulutus ovat isoimpia valttikortteja, joilla voidaan saavuttaa vapaus ja rikkoa julmuus.

Iranin naisten asia on lähellä Tawar Salarin sydäntä. Hän on toiminut aktiivisesti Nainen, elämä, vapaus -liikkeen tukena Suomessa. Hän liikuttuu puhuessaan Iranin naisten protesteista vapautensa puolesta.
– He ovat kouluttautuneita naisia ja he tietävät, mitä vastaan he taistelevat. Jokainen tietää, että jos heidät otetaan kiinni, he eivät vain mene vankilaan, vaan heitä kohdellaan matkan varrella hyvin väkivaltaisesti – lyödään, henkisesti ahdistellaan, raiskataan. Vankilatuomion saaneet ovat vapautumisensa jälkeen kertoneet, että heitä on kidutettu kaikin tavoin.

– Vaikka tiedät, mitä sinulle voi tapahtua, mutta et silti päästä irti siitä ajatuksesta, että sinun pitää olla vapaa… Se on sanoin kuvaamatonta rohkeutta.

SALARILLA kesti tovin ennen kuin hän itse aktivoitui poliittisesti. Vaikuttamistyö tuli tutuksi kätilöopintojen aikana Vigor-hankkeessa, joka tähtäsi maahanmuuttajataustaisten seksuaaliterveyden edistämiseen. Hankkeessa hän pääsi kouluttamaan sekä kohderyhmää että terveysalan ammattilaisia aiheesta. Suurimmaksi yhteistyökumppaniksi hän mainitsee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n.

– Sitä kautta pääsin laittamaan jalan aktivismin oven väliin ja olen sen jälkeen päätynyt moniin nuorisojärjestöjen luottamustehtäviin. Alkoi jalostua se ajatus, että lähtisin politiikkaan – että ei voi odottaa, että joku muu vie asioita eteenpäin, hän kuvailee.

Päätöksen sinetöi viime eduskuntavaalien shokkitulos, oikeistohallituksen synty. SDP oli Salarille luonteva valinta, sillä sosialidemokraattinen aate ja arvomaailma olivat tulleet jo kotona tutuiksi. Hän liittyi myös Turun sosialidemokraattiseen naisyhdistykseen.

– Oli hienoa kuulla, että Turun sosialidemokraattinen naisyhdistys on yksi vanhimmista naisliikkeistä Suomessa. Se perustettiin jo vuonna 1896. Tuntui itselle tärkeältä, että saan olla osa siinä joukossa ja historiassa.