Reinikainen toteaa, että luku on pysynyt melko tasaisena viime ajat. Marraskuun alusta joulunpyhiin saakka oli nousutrendiä, mentiin yli 60 potilaan. Sen jälkeen potilasmäärissä on ollut pienoista laskua.

Reinikainen korostaa olevan yhä avoin kysymys, mihin kehitys vie. Käykö niin, että suomalaisten verrattain hyvä rokotesuoja ja omikronin taudinkuvan mahdollinen lievyys verrattuna delta-varianttiin, pitävät tehohoidon potilasmäärät kohtuullisella tasolla vai nostaako koronaan sairastuneiden määrän raju kasvu sairaalahoidon tarpeen kasvettua myös tehohoidon tarvetta.

Kehityksen suuntaa ei voi Reinikaisen mukaan vielä varmuudella tietää. Hänen mukaansa tiedot muista maista eivät anna tähän vastausta.

– Yksinkertaisesti emme vielä tiedä, miten Suomessa käy. Toki olemme huolissamme siitä, että hyvin raju tapausmäärien nousu johtaa myös tehohoidon tarpeen kasvuun.

– Lisähaasteen tuo se, että myös sairaala- ja tehohoidon henkilökunnasta osa joutuu jäämään töistä pois joko oman tartunnan tai karanteenin takia tai sen takia, että joutuvat hoitamaan kotonaan hengitystieinfektioita potevia lapsia.

Tarkkaa tietoa ei ole tällä hetkellä siitä, kuinka paljon tehohoidon henkilöstö on tuoreeltaan sairastunut koronaan helposti tarttuvan omikronin takia.

Myöskään siitä ei ole selvää tietoa, kuinka moni tehohoidossa olevista kantaa koronan delta-muunnosta ja kuinka moni omikron-muunnosta.

– Systemaattisesti ei ole sekvensoitu kaikkia positiivisia löydöksiä.

Reinikainen tekee myös itse tehohoitolääkärin työtä.

– Edelleen tehohoitopotilaat ovat systemaattisesti rokottamattomia, se on silmiinpistävä piirre. Isommassa joukossa saattaa olla yksittäisiä potilaita, joilla on rokotesuoja ja joitakin muita riskitekijöitä koronan vaikealle tautimuodolle.

Suomessa kuumana käyvään keskusteluun, pitäisikö koulujen siirtyä etäopetukseen Matti Reinikainen ei lähde ottamaan julkisesti kantaa.

– Jättäisin sen infektiolääkäreiden mietittäväksi.