– Toimintatapa vastaanottokeskuksissa on sellainen, että turvapaikanhakijoille välitetään ennen kaikkea viestiä siitä, että Suomessa viranomaiseen voi luottaa. Henkilöstö ja turvapaikanhakijat ovat valppaina, ja voivat ottaa myös yksityishenkilöinä yhteyttä suoraan poliisin, Heikkinen kuvailee.

Sekä Heikkisen että myös SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtajan Kalle Löövin mukaan mahdollisen radikalisoitumisen arvioiminen on viranomaisten tehtävä, kun taas vastaanottokeskuksissa tuotetaan Maahanmuuttoviraston tilaamia palveluja turvapaikanhakijoille.

– Olisi hyvin vaikea määrittää kuka on radikalisoitumassa ja kuka ei, eihän koko termistä ole olemassa kunnon määritelmää, Heikkinen sanoo.

Millaisista piirteistä mahdollisen radikalisoitumisen sitten voisi tunnistaa? Heikkisen mukaan terveydestä huolehdittaessa huomiota kiinnitetään etenkin ihmisten käytöksen vahvaan muuttumiseen, esimerkiksi eristäytymiseen tai aggressiivisuuteen. Hän kuitenkin arvioi, että ilmoituksia viranomaisille tehdään varsin harvakseltaan.

Yhteydenpito viranomaisten ja SPR:n välillä on toiminut Kalle Löövin mukaan hyvin. Kun pakolaisten määrä vuodesta 2015 lähtien alkoi kasvaa voimakkaasti, vastaanottokeskusten työntekijöitä alettiin myös kouluttaa entistä enemmän poliisien ja muiden viranomaisten toimesta.

Hän kuitenkin korostaa, että vastaanottokeskusten ensisijainen tehtävä on tuottaa hyvinvointipalveluja.

– Vastaanottokeskusten tehtävä on tuottaa kansainvälisten sopimusten kriteerit täyttäviä asukaspaikkoja turvapaikanhakijoille. Meidän tehtävämme ei ole toimia minään poliisin vinkkijärjestelmänä, hän toteaa.

– Mutta tietysti, jos vastaanottokeskuksessa tapahtuu tai valmistellaan rikoksia, noudatamme Suomen lakia ja ilmoitamme poliisille. On kyseessä sitten asukas, työntekijä tai kuka vain. Jos tarvitsemme apua, niin poliisi on tullut hirveän nopeasti.

Suomen Punaisen Ristin toimintaa koordinoi keskustoimisto. Löövin mukaan keskustoimiston piirissä pyritään varmistamaan, että Suomessa kaikkien vastaanottokeskuksen toiminta on samoissa raameissa. Toimintaa auttamistehtävissä määrittelee myös pitkälti Punaisen Ristin yleiset käytännöt.

Suomen eri vastaanottokeskusten toiminnassa voi kuitenkin esiintyä paikoitellen eroavaisuuksia eri piirien välillä. Keskeistä Löövin mielestä on vuorovaikutus. Vastaanottokeskuksilta tuleekin keskustoimistolle paljon aloitteita, ja toimintaa kehitetään valtakunnallisesti näiden aloitteiden pohjalta.

Turun puukkoiskun pääepäilty asui Turun Pansion vastaanottokeskuksessa. Löövin mukaan toiminta Pansion vastaanottokeskuksessa on mennyt SPR:n käsityksen mukaan kaikkien ohjeiden mukaisesti. Pauli Heikkinen puolestaan kertoo, että keskuksessa vallitsee tällä hetkellä rauhallinen tunnelma.

– Turvapaikanhakijat ovat myös tyrmistyneitä. He miettivät paraikaa ryhmänä, kuinka tyrmistyksen voi ilmaista julkisuuteen.

Kostoiskuihin Pansiossa ei ole varauduttu muuten, kuin valmiussuunnitelman mukaisilla turvallisuustoimien lisäämisellä. Viitteitä mahdollisesta uhasta ei Heikkisen tai Supon viestintäjohtaja Jyri Rantalan tietojen mukaan kuitenkaan ole.