Orpon Verkkouutisissa tällä viikolla julkaistussa haastattelussa todettiin, että eduskuntavaalien 2019 jälkeen SDP ja kokoomus eivät mahtuneet samaan hallitukseen, koska kompastuskiveksi nousi iso railo talous- ja työllisyyspolitiikassa.

– SDP:n kanssa meillä on selkeä ja suuri näkemysero talous- ja työllisyyspolitiikassa, suhtautumisessa velkaan, veroihin ja julkisen sektorin kokoon. Se oli suuri Antti Rinteen kanssa neuvoteltaessa ja se on vain suurentunut tämän hallituskauden aikana, Orpo sanoi lehdelle.

Demokraatin haastattelussa Kalajoella Orpo katsoo nykyisen hallituksen SDP:n johdolla hylänneen periaatteen, jossa pyrittäisiin voimakkaasti uusiin pysyviin tuloihin.

Mediassa on ollut tietoja, joiden mukaan tämän hetken gallup-johtaja kokoomus haikailisi hallitusta, jossa sen kanssa olisivat keskusta, vihreät, RKP ja kenties kristillisdemokraatit.

– Taas kerran aloitan siitä, että käydään ne vaalit ensin. Ei tässä jaella mitään salkkuja mihinkään suuntaan. Tavoite on saada kokoomukselle niin vahva valtakirja, että me pystymme olemaan muodostajan paikalla. Lähden siitä, että kaikkien puolueiden kanssa pitää pystyä neuvottelemaan. Se on sitten se, että kenen kanssa ohjelma saadaan aikaan. Mutta on hyvä, että olisi erilaisia vaihtoehtoja, Orpo vastaa.

Uusi kiky?

Linjapuheessaan puoluekokouksessa Orpo sanoi, että kokoomus haluaa tehdä suomalaisten kanssa “uuden
hyvinvointisopimuksen”.

“Tahdomme lyödä kättä päälle, että kun suomalainen hoitaa osuutensa, hän myös saa yhteiskunnalta reilulta ja oikeudenmukaiselta tuntuvan vastineen”, Orpo sanoi.

“Yksilön osuus sopimuksesta on, että jokainen osallistuu mahdollisuuksien mukaan yhteiskuntaan. Jokaisen panos on tärkeä, eikä jokaisen tarvitse olla huippusuorittaja. Jokainen työikäinen ja -kykyinen käy töissä. Verotuloja tarvitaan, jotta voimme luoda yhteistä hyvää”, hän muun muassa sanoi.

“Yhteiskunnan osuus sopimuksesta on, että se tarjoaa yksilölle turvaa, työtä ja toimeentuloa sekä toimivat palvelut ja tulevaisuudenuskoa. Hyvä yhteiskunta tarjoaa ihmisille kunnioitusta, ei tee heistä hallintoalamaisia. Hyvässä yhteiskunnassa vallitsee mahdollisuuksien tasa-arvo.”

SDP:ssä ja SAK:ssa uskotaan kokoomuksen valmistelevan uutta kiky-sopimusta. Kun Orpolta kysyy, onko kyseessä uusi työmarkkinauudistus tai -sopimus, hän kiistää asian ja vastaa ykskantaan ei.

– Me haluamme palauttaa sen, että kun ihminen hoitaa hommansa ja maksaa veronsa, hän saa sille oikeudenmukaisen vastineen. Me lupaamme huolehtia siitä, että peruspalvelut pidetään kunnossa ja tässä maassa on turvallista. Vastineeksi taas kaikki osallistuvat.

– Tämä ei ole mikään uusi kiky. Tämä on kokoomuksen lupaus suomalaisille ihmisille ja kodeille.

Onko sopimuksella mitään työmarkkinavaikutuksia?

– Ei ole, Orpo vastaa mutta lisää, että jotta työpaikkoja ja talouden kasvua on, työmarkkinollakin tarvitaan uudistuksia.

Huolestuttaako palkkakierre?

Työmarkkinarintamalla keskustelua on herättänyt kunta-alan tuore erillissopimus. Siihen sisältyy viiden vuoden palkkaohjelma, joka kasvattaa kunta-alan palkkoja yli niin kutsutun yleisen linjan.

Kysymykseen huolesta palkkakierteestä Orpo sanoo yleisellä tasolla, että häntä huolestuttaa ainakin sellainen ilmapiiri, “että jos joku toinen saa jotain niin sitten minun täytyy saada aina vähän enemmän”.

Huolestuttaako tämä hoitajienkin kohdalla? Ovatko he ansainneet vielä paremmat palkankorotukset kuin muu kunta-ala?

– Minä en edelleenkään puutu työmarkkinaneuvotteluihin. Siellä neuvottelut jatkuvat hoitajajärjestöjen ja työnantajien välillä. He hakevat sen ratkaisunsa. Mutta laajemmin sellainen ilmapiiri, että nokitellaan toinen toisiaan. Minusta se ei oikein sovi suomalaiseen yhteiskuntaan, vaan työmarkkinoilla haetaan jokaisella alalla ne ratkaisut, mitä kukin ala pystyy ja ansaitsee.

Eli pitäisi pystyä solidaarisesti jyvittämään esimerkiksi hoitajille parempi palkka kuin muille?

– En halua ottaa siihen kantaa. He käyvät ne neuvottelut. Mutta kaikkien pitää kantaa yhdessä vastuuta siitä, ettei sellaista laajamittaista palkkakierrettä synny, Orpo sanoo.

Haluaako kokoomus viivästyttää hoitajamitoitusta?

STT kirjoitti tällä viikolla, että hoitajamitoituksen nosto 0,7:ään vanhuspalveluissa ei ole toteutumassa laista huolimatta ensi keväänä. Mitoitusta on nostettu hallituksen toimin asteittain.

Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustavan Hyvinvointiala Halista on nostettu esiin, voisiko 0,7:n mitoituksen voimaantuloa viivästyttää, koska hoitajista on pulaa.

Demokraatti kysyi Orpon kantaa myös hoitajamitoitukseen ja sen viivästyttämiseen.

– Olen pyytänyt meidän ihmisiä valmistelemaan ja katsomaan, miten koko ajan kriisiytyvä vanhuspalvelutilanne ratkaistaan. Nythän me olemme juuri siinä tilanteessa, josta varoitimme jo silloin aikanaan. Jos ei ole hoitajia, hoitajamitoitus johtaa ongelmiin. Kotipalvelut ovat nyt erittäin syvässä kriisissä ja ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on tyhjänä, koska ei ole hoitajia. Ne kriisiytyvät nyt koko ajan. Minä olen pyytänyt meidän sote-puolen huippuja, ammattilaisia, että he käyvät läpi, mikä se meidän ratkaisumalli tässä on, Orpo sanoo.

Onko viivästyttäminen myös mahdollisuus?

– Se on varmaan pöydällä. Kun se on faktaa, kun se ei toteudu, kun ei ole hoitajia.

Onko hoitajamitoituksen peruminen pöydällä?

– Me sinänsä kannatimme hoitajamitoitusta silloin, kun se loppujen lopuksi tuli eduskuntaan. Mutta koko ajan ollaan sanottu, että vanhuspalvelut pitää uudistaa kokonaisuutena. Sen takia en ota nyt yksittäisiin kohtiin kantaa.

Missä leikkauslista?

Linjapuheessa Orpo syytti tuttuun tapaan hallitusta Suomen velkaantumisesta. Orpo lupasi kokoomuksen keventävän työn ja eläkkeiden verotusta. Hän puhui “työmiljardista”.

– Meidän on pakko ja minusta hallituksen pitäisi tehdä suunnitelma, jolla velkaantuminen saadaan taittumaan laskevalle uralle ja suunnitelma siitä, millä aikataululla se voisi olla pysäytettävissä, hän sanoi medialle puheensa jälkeen.

Leikkauksista Orpo ei halua puhua minään ensisijaisena keinona vaan painottaa talouskasvun ja kestävän kasvun merkitystä ja että sen on oltava tulevan hallituksen ykkösprioriteetti.

– Ekonomistien sanomana puolen miljardin sopeutustarve per vuosi on esimerkiksi yksi lähtökohta, hän heitti.

Työllisyystoimissa Orpo nosti esiin paikallisen sopimisen, työn verotuksen keventämisen ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen.

Kun häneltä kysyy tarkemmin sopeutustarpeen summia tai leikkauslistaa, suoraa vastausta ei tule. Muun muassa SDP:stä on vaadittu lisää tietoa leikkauksen kohteista.

– Voisin kysyä SDP:ltä, kuinka paljon he ovat valmiita ottamaan taas lisää velkaa ilman huolta huomisesta. Me tulemme määrittelemään, kun näemme syksyllä ja vuodenvaihteessa missä taloudessa mennään. Tulemme tekemään tarkat laskelmat. Tavoite on se, että Suomen julkinen talous saadaan kestävälle pohjalle ja velkaantuminen saadaan alenevaan suuntaan. Kestävyysvaje ja julkisen talouden alijäämä on niin suuri, että sitä ei yhdessä kaudessa pystytä hoitamaan, Orpo sanoo.

– Minusta pitäisi tehdä kahden vaalikauden suunnitelma ja vaikka parlamentaarisesti pyrkiä löytämään siihen yhteinen näkemys ja jyvittää se esimerkiksi kahdelle kaudelle. Haluan korostaa tässäkin sitä, että mitä enemmän me saamme talouteen kasvua, sitä vähemmän meillä on tarvetta sopeutuksille, koska kasvu hoitaa omalta osaltaan velkaa. Nyt kun katsotaan komission ennustetta, tämän hallituksen politiikan jäljiltä Suomen talous kasvaa ensi vuonna ennusteen mukaan koko euroalueen hitaimmin. Kyllä se talouden kasvun ylössaaminen on nyt ensisijaista, Orpo sanoo.