Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan hallituksen esityksestä ei muodostu kokonaiskuvaa uudistuksen kokonaisvaikutuksista ja lisäksi uudistuksen vaikutusarviot ovat puutteellisia.

Valiokunta katsoo myös muun muassa, että mikäli muutosvaiheen kustannukset toteutuvat suurina ja suuri osa niistä on luonteeltaan pysyviä tai pitkäaikaisia, kustannukset vaarantavat vuoteen 2029 mennessä tavoitellun sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvun hillitsemisen 3 miljardilla eurolla.

– Eduskunnan tarkastusvaliokunta kävi läpi soten valinnanvapauden riskit. Tekisi mieli varoittaa, että lausunto on K-18, on sen verran tuhtia tarinaa. Taloudellinen riski, korruptioriski, tietojärjestelmäriski, kustannusten kasvuriski, rahoituksen riittämättömyysriski. #sote, kommentoi tarkastusvaliokunnan jäsen, SDP:n varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta Twitterissä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta kävi läpi soten valinnanvapauden riskit. Tekisi mieli varoittaa, että lausunto on K-18, on sen verran tuhtia tarinaa. Taloudellinen riski, korruptioriski, tietojärjestelmäriski, kustannusten kasvuriski, rahoituksen riittämättömyysriski. #sote https://t.co/jXLgBvHpQ8

— In memoriam: Maarit Feldt-Ranta (@FeldtRanta) May 31, 2018

– Eduskunnan tarkastusvaliokunta yksimielisesti #sote’sta: lakiesityksessä ei ole esitetty kokonaisarviota vaikutuksista, olennaisista asioista on ristiriitaista tietoa, suurimmat riskit liittyvät siihen, riittävätkö maakuntien rahat, hän kirjoittaa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta yksimielisesti #sote’sta: lakiesityksessä ei ole esitetty kokonaisarviota vaikutuksista, olennaisista asioista on ristiriitaista tietoa,
suurimmat riskit liittyvät siihen, riittävätkö maakuntien rahat. https://t.co/DV2KxQi9a3

— Satu Hassi 💙💛 (@satuhassi) May 31, 2018

Tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja on keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Muiden mukana myös hänen nimensä on lausunnon alla.

Demokraatti tiedusteli Ala-Nissilältä, voiko hän olla sote-uudistuksen kannalla valiokunnan varapuheenjohtajana näin kriittisen lausunnon jälkeen. Ala-Nissilä toteaa, ettei ole huolestunut lausunnosta eikä hän pidä uudistusta riskinä.

– Uudistuksessa voidaan edetä, kun vaan riskit tiedostetaan ja kyetään niitä hallitsemaan. Todella paljon riippuu toimeenpanosta.

Ala-Nissilä sanoo, että tarkastusvaliokunnan luonteeseen kuuluukin kartoittaa riskejä tällaisissa uudistuksissa.

– Niitähän aina on varsinkin tällaisissa isoissa uudistuksissa. Tärkeintä vaan on, että ne tunnistetaan ja hallitaan. Minusta tarkastusvaliokunnan rooliinkin kuuluu olla juuri näin kriittinen. Minä en pidä sitä tälle uudistukselle sillä tavalla kriittisenä.

Jos sote-uudistus lykkääntyy, se johtaa Ala-Nissilän mukaan olemassaolevien ongelmien jatkumiseen eli ihmiset eivät pääse kunnolla hoitoon kustannukset voivat kasvaa.

– Se oli minun mielestäni se meidän oleellinen juttu, Ala-Nissilä kuittaa.

– Edkn Tarkastusvaliokunta päättää kriittisen lausuntonsa Makusotesta, että ‘on hyvä, että uudistuksen valmistelussa edetään määrätietoisesti’ ja todetaan että lykkääntyminen merkitsisi ‘ongelmien jatkumista, epävarmuutta sekä kasvavia kustannuksia ja riskejä’. #Sote, hän on kirjoittanut Twitteriin.

Edkn Tarkastusvaliokunta päättää kriittisen lausuntonsa Makusotesta, että 'on hyvä, että uudistuksen valmistelussa edetään määrätietoisesti' ja todetaan että lykkääntyminen merkitsisi 'ongelmien jatkumista, epävarmuutta sekä kasvavia kustannuksia ja riskejä'. #Sote

— Olavi Ala-Nissilä (@AlaOlavi) May 31, 2018

Tarkastusvaliokunta selvitteli lausuntoaan varten myös niitä riskejä, joita syntyisi, jos valinnanvapauslainsäädäntöä haluttaisiin sen tultua säädetyksiä kumota tai muuttaa. Tällaista halua tiedetään olevan ainakin oppositiossa.

Kysymys on muun muassa siitä, syntyisikö yksityiselle palveluntuottajalle odotus menetetyn liikevoiton, tehtyjen investointien tai saamatta jäävien sijoitustuottojen korvaamisesta.

Demokraatti on käsitellyt asiaa aiemmin tänään kahden asiantuntijan kommentein. Lue professori Juha Lavapuron ja Petri Kuoppamäen arviot tästä linkistä.

Tarkastusvaliokunta toteaa, että Suomi on tehnyt EU:n ja Kanadan väliseen CETA-sopimuksen sitoumuksiin sosiaali- ja terveyspalveluja sekä lakisääteistä työeläkevakuutusta koskevia varaumia. Suomi säilyttää varaumien nojalla julkisissa palveluissa lainsäädännön muuttamismahdollisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa tulevaisuudessa. Tämän lisäksi sopimuksen osapuolten yhteisessä tulkitsevassa välineessä vahvistetaan valtioiden oikeus tarjota ja tukea julkisia palveluja.

– Siinä selvennetään myös, että sopimus ei estä hallituksia sääntelemästä näitä palveluja. Sopimus ei myöskään vaadi yksityistämään näitä palveluja tai estä julkisten palveluiden soveltamisalan laajentamista tulevaisuudessa tai julkista tahoa palauttamasta niitä palveluja, jotka ovat aiemmin yksityistetty tai kilpailutettu, takaisin julkisen tahon tuotantoon.

Tarkastusvaliokunnan mukaan CETA-sopimuksessa todetaan, että sopimus ei esimerkiksi estä sopimusvaltioita muuttamasta lainsäädäntöään niin, että se vaikuttaisi negatiivisesti sijoittajan sijoitukselleen asettamiin tuotto-odotuksiin.

– Sopimuksessa selvennetään, että pelkästään se, että osapuoli sääntelee tai muuttaa lainsäädäntöään tavalla, joka vaikuttaa kielteisesti investointiin tai puuttuu sijoittajan odotuksiin esimerkiksi voitoista, ei tarkoita sijoitusten kohtelua koskevien määräysten rikkomista. Näin ollen Suomi voi edelleen säätää esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavasta ja rahoituksesta tai muista legitiimeistä terveystavoitteista, mutta tämä olisi tehtävä sijoittajien kohtelusta annettujen määräysten puitteissa, tarkastusvaliokunta toteaa.

Valiokunnan sosiaali- ja terveysministeriöltä saaman selvityksen mukaan sijoittajilla on kuitenkin mahdollisuus nostaa valtiota vastaan kanne CETA-sopimuksella perustetussa riitojenratkaisumenettelyssä perusteenaan se, että kansallista päätösvaltaa käytetään sopimuksen vastaisesti, vaikka kansallinen sääntelyoikeus on sopimuksessa taattu.

Valiokunnan mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ei-kaupallinen luonne on keskeisessä asemassa sekä CETA-sopimuksen sisältämässä yritysten investointisuojassa että EU:n valtiontukisääntelyssä. On mahdollista, että kansainvälisten pääomasijoittajien omistamien terveyspalveluyritysten kynnys nostaa kanteita epäselvissä tilanteissa Suomen valtiota vastaan on matala.

– Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa valiokunnalle antamassaan lausunnossa, että riskinä on myös se, että sopimusmenettelyissä ja maakunnan palvelun tuottamiselle asettamista ehdoista voisi helposti syntyä sekaannuksia maakuntien ja palveluntuottajien välille. Mahdollisiin kanteisiin vastaaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, vaikka lopullinen ratkaisu olisikin valtiolle myönteinen. Siten jo kannemahdollisuuden olemassaolo tarjoaa tilaisuuden painostaa viranomaisia, joiden on otettava huomioon menettelyn aiheuttamat kustannukset.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta huomauttaa myös, että hallituksen esitykseen ei sisälly riskiarvioita mahdollisen korvausvelvollisuuden syntymisestä tilanteessa, jossa valinnanvapauslainsäädäntöä myöhemmin muutettaisiin.

Valinnanvapausmallin muuttamista on käsitelty myös eduskunnan kyselytunnilla 17.5.

Tuolloin kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen totesi, että erityinen huoli liittyy laajan valinnanvapauden aiheuttamiin kustannusriskeihin ja toisaalta jo nykyisin integroitujen palvelujen pirstoutumiseen.

– Mikäli valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö myöhemmin uuden eduskunnan toimesta kumottaisiin tai sitä jollakin tavalla rajattaisiin, mitkä olisivat vaikutukset? Syntyisikö kansainvälisiltä terveysyrityksiltä mahdollisia vahingonkorvausvaatimuksia sopimusten purkautumisen myötä? hän kysyi.

Vastaajana oli kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.).

– Emme ole pohtineet sitä, mitä tapahtuisi, jos joku lähtisi kumoamaan esitystämme. Hallituksen esitys kun tuodaan eduskuntaan, niin lähtökohtana on, että hallituksen esitys, kun se täällä hyväksytään, on voimassa olevaa lainsäädäntöä. Siitä lähdetään.

Vehviläinen viittasi kuitenkin myös tarkastusvaliokuntaan lähetettyyn muistioon.