Asiasta kertoo Demokraatille Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.

– Hakemuksia tulee koko ajan lisää. Yritykset tekevät omalla aikataululla päätöksiänsä. Jos yritykset päättävät liittyä, ne laittavat hakemuksen tulemaan. Siinä ei mitään takarajaa ole olemassa, Ruohoniemi sanoo.

Vielä kaksi viikkoa sitten vastaavat liittymisluvut olivat noin 200 yritystä ja niillä oli 33 000 työntekijää. Näin ollen yritysten määrä on tuplaantunut.

Teknologiateollisuudella on kaiken kaikkiaan 1600 jäsenyritystä eli niistä noin neljäsosa on nyt mukana uudessa työehtosopimuksia neuvottelevassa yhdistyksessä.

Se, päästäänkö jatkossa teknologia-alalla yleissitoviin työehtosopimuksiin, riippuu vahvasti siitä, kuinka moni yritys liittyy uuteen työnantajayhdistykseen.

Jarkko Ruohoniemi on aiemmin sanonut olevan todennäköistä, että yleissitovuus toteutuisi jatkossakin etenkin teollisuuden palvelualoilla mutta esimerkiksi tietotekniikan palvelualalla se olisi kiikun kaakun. Ruohoniemi toteaa nyt Demokraatille, että tässä vaiheessa tätä arviota ei ole syytä muuttaa.

Työehtosopimus olisi yleissitova, jos vähintään puolet alan palkansaajista on sen piirissä.

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä on vähän vajaa parisataatuhatta työntekijää. Teknologiateollisuus kaikkinensa työllistää Suomessa noin 320  000 henkeä.

Uuteen Teknologiateollisuuden työnantajayhdistykseen on liittynyt erikokoisia yrityksiä.

– Jos jäsenmäärän kehitystä katsoo suhteessa yritysten lukumäärään, jossain määrin painottuvat isommat yritykset, Ruohoniemi sanoo.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on todennut, että Teknologiateollisuuden työnantajien on turha odottaa heitä neuvottelupöytään ilman, että tiedetään, millaista ja kuinka kattavaa sopimusta ollaan neuvottelemassa. Työntekijäpuolella siis odotellaan tietoa siitä, päästäänkö neuvottelemaan yleissitovia tessejä.

Teknologiateollisuudessa puolestaan on katsottu, että yritykset voisivat odottaa, millaisen sopimuksen uusi yhdistys neuvottelee. Sen jälkeen yritykset valitsisivat tämän sopimuksen ja yrityskohtaisen sopimisen välillä, mikä ei siis Aallon mukaan käy.

Ruohoniemi sanoo, ettei tilanne huoleta.

– Olen ihan varma, että päästään neuvottelemaan. Kun valtakunnallista sopimusta näin isolle toimialalle ollaan valmiit neuvottelemaan, varmasti yhteiseen pöytään päästään.

Yritysten tulon neuvoteltuun valtakunnalliseen sopimukseen vasta jälkeenpäin Ruohoniemi sanoo kuuluvan yhdistysvapauteen.

– Totta kai yhdistykseen voidaan liittyä sopimuskauden aikana, kun tessi on jo olemassa. Näin tässä on tapahtunut monia monia kertoja vuosien saatossa matkan aikana.

Yritysten mukaantulon vauhti uuteen työnantajayhdistykseen on Ruohoniemen mukaan Teknologiateollisuuden odotusten mukainen.

– On tiedossa, että yrityksillä on eri aikatauluja oman päätöksenteon suhteen ja he arvioivat omaa tilannetta. Koko ajan hakemuksia tulee sisään ja se osoittaa, että siellä tehdään harkittuja päätöksiä.

Julkista arviota siitä, kuinka moni yritys lopulta yhdistykseen liittyy Ruohoniemi ei anna.

Palkansaajapuolella on esitetty epäilyksiä siitä, että vientialojen kyky toimia ankkurina palkkaratkaisuille rapautuu, kun työnantajapuolen tilanne on muuttunut hajanaiseksi.

– Jos ajatellaan meidän näkökulmasta, ei tämä näytä ollenkaan hajanaiselta. Teknologiateollisuus on edelleen valtakunnan suurin vientiala. Meillä tehdään valtakunnallista tessiä sitten kun se aika koittaa ja samoin Kemianteollisuus tekee suurena vientialana.

Ruohoniemi lisää, että kansantaloudellisesti ja hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta ei ole muuta vaihtoehtoa pienelle maalle kuin, että vienti määrittelee jatkossakin palkankorotukset.