– Kuntapuoli on avannut pään kolmivuotisella työehtosopimuksellaan. Siinä on päänavaaja tuleville työmarkkinakierroksille. Mutta miten sitä noudatetaan tai ei noudateta, se on eri asia, Aalto arvioi Demokraatille.

Teollisuusliitto irtisanoi perjantaina työehtosopimukset, jotka koskevat teknologiateollisuuden lisäksi malmikaivosten sekä pelti- ja teollisuuseristysalan työntekijöitä. Sopimukset on irtisanottu päättymään marraskuun lopussa.

Riku Aalto kuvaili tuoreeltaan perjantaina näkemyseroja Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa “poikkeuksellisen” suuriksi.

Aallon mukaan työehtosopimukset ovat nyt auki, joten osapuolet voivat neuvotella kaikista muistakin työehdoista kuin pelkästään ensi vuoden palkankorotuksista.

Teollisuusliitto lähetti eilen ammattiosastoille pyynnöt, mitä ne haluavat uuden työehtosopimuksen sisältävän. Esitysten pitäisi olla liitossa tämän kuun loppuun mennessä.

– Hankalaa tilanteessa on se, että neuvottelut työnantajan kanssa voivat alkaa aikaisintaan marraskuun alkupuolella eli meillä on vajaa kuukausi aikaa päästä neuvottelutulokseen, Aalto huomauttaa.

Hänen mukaansa neuvotteluaikatauluista ei ole sovittu vielä mitään Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa.

TYÖRAUHAVELVOITE teknologiateollisuudessa päättyy marraskuun lopulla, jos sopimusta ei ole saatu aikaiseksi.

– Totta kai olen sillä lailla optimistinen, että kun neuvottelupöytään lähdetään, sieltä lähdetään hakemaan tulosta, ei sinne huvin vuoksi lähdetä aikaa kuluttamaan.

Hän huomauttaa, että edellytyksiä neuvottelutulokselle ei voi tietää ennen kuin osapuolten esitykset on nähty.

– Totta kai me pyrimme siihen, että työrauha säilyisi ja neuvotteluissa saataisiin ratkaisu, jolla jäseniemme kyky ostaa ruokaa ja maksaa kohonneet energia- ja sähkökustannukset olisivat paremmat.

Entä jos tulosta ei näyttäisi syntyvän marraskuun loppuun mennessä?

– Työnantaja tietää ihan tarkasti, millaisia mahdolllisuuksia meillä on vauhdittaa neuvotteluja. En lähde neuvottelupöytään sillä asenteella, että ensimmäisenä lähden uhkailemaan työnantajaa, että “jos sitä tai tätä tapahtuu, jos…”. Jos neuvottelutulokseen ei päästä aikataulussa, sitten arvioidaan jatkoa.

Aalto kritisoi perjantaisessa tiedotteessaan, ettei työnantajapuolen tarjous turvaa riittävästi Teollisuusliiton jäsenten ostovoimaa – tarjous oli pienempi kuin mitä sovittelija tarjosi julkiselle sektorille kesällä.

Teknologiateollisuuden työnantajayhdistyksen toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi puolestaan totesi viime perjantaina palkankorotusneuvottelujen kariuduttua, ettei ostovoimaa parantavalle palkkaratkaisulle ole mitään edellytyksiä.

TEOLLISUUS SOPI tammikuussa noin kahden prosentin palkankorotuksista tälle vuodelle. Aalto painottaa, että tuolloin ei ollut vielä mitään tietoa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja sen vaikutuksista.

– Silloin tammikuussa ekonomistit arvioivat laajalti, että tämä ratkaisu ylläpitäisi ostovoimaa. Mutta nyt voidaan sanoa, että palkansaajien ostovoima heikentyy korkean inflaation takia. Sitä me yritimme ratkaista 14. lokakuutta asti eri tavoin, mutta lopputulokseen ei päästy siinä kohtaa.

Suomessa inflaatio laukkaa yli kahdeksan prosentin vauhtia, muualla Euroopassa jopa yli kymmenen prosentin tasossa. Ammattiliitot ovat korostaneet, että muissa maissa on saatu sovituksi kohtuullisen hyviä palkankorotuksia.

– Mutta ei sielläkään ostovoimaa parantavia neuvottelutuloksia ole tullut. Mutta katsotaan nyt, kunhan meillä neuvottelut jatkuvat, löydämmekö ratkaisuja, joilla saadaan ainakin kurotuksi umpeen inflaation ja tammikuisen sopimuksen välistä eroa, Aalto pohtii.

TEOLLISUUDEN neuvottelujen taustalla kummittelee myös julkisen sektorin keväinen sopimusratkaisu, johon työnantajat ovat Aallon mukaan vedonneet koko ajan ja tuoneet sitä neuvottelupöydässä koko ajan esille. Työnantaja on korostanut, ettei se voi hyväksyä sellaista teollisuuden palkkaratkaisua, joka heikentäisi julkisen talouden kestävyyttä.

– Ei meillä voi olla mitään vastuuta niistä sopimuksista, mitä kuntapuolella on tehty. Me neuvottelemme omille jäsenillemme mahdollisimman hyvää sopimusta, ja aika näyttää, millainen siitä tulee, Aalto täräyttää.

Hänen mukaansa ei ole Teollisuusliiton tehtävä arvioida, millaisia vaikutuksia teollisuuden ratkaisuilla on palkanmaksuvaraan julkisella sektorilla.

– Totta kai me sen ymmärrämme, ettei se ole vaikutukseton, mutta siitä huolimatta meidän intressissämme ei ole arvioida sitä sen enempää. Me teemme omaa sopimusta.