SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar totesi, että Pisa-tulos on suora vakava hätähuuto koulutuksen puolesta ja tämän huolen pitäisi olla puolueiden yhteinen. SDP on esittänyt parlamentaarisen työryhmän kokoamista pikaisesti etsimään yhteisiä ratkaisuja. Työryhmään kuuluisi muun muassa asiantuntijoita ja poliitikkoja yli puoluerajojen.

Razmyar myös huomautti, että kunnilla on valtavan suuri rooli koulutuksen järjestämisessä ja rahoittamisessa.

– Hallitus on leikkaamassa koulutuksesta. Sen minkä olette antamassa, sen toisella kädellä olette viemässä pois kunnilta. Kunnille tuli yllätyksenä myös laskelmat, jotka ovat viemässä niiltä 400 miljoonaa euroa.

HENRIKSSONIN mukaan hallitus on “suurella vakavuudella” huolissaan tilanteesta. Hän luetteli keinoja, joita hallitus tekee: 200 miljoonaa euroa perusopetuksen vahvistamiseen, 50 miljoonaa lisää ensi vuonna tasa-arvorahoitusta, joilla tasoitetaan eri koulujen eroja, 100 miljoonaa euroa oppimisen tukemiseen ja kolme vuosiviikkotuntia lisää alakouluun, jotta lapset oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan paremmin.

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) oli huolissaan viime vaalikaudella vahvistetun lukutaito-ohjelman ja -strategian kohtalosta. Hallitus ajaa ohjelmaa alas, kun esimerkiksi ensi vuonna rahoitusta on vähennetty puoleen.

– Joka viidennen nuoren lukutaito on heikko. Eikö hallituksen pitäisi panostaa ohjelmaan eikä ajaa sitä alas?

Opetusministerin mukaan hallitus edelleen rahoittaa lukutaitostrategiaa.

– Mutta me pystymme lukemaan lapsillemme ja se ei maksa mitään. On kaikkien vanhempien tehtävä ottaa se kirja esille kotona.

KANSANEDUSTAJA Tuula Haatainen (sd.) muistutti pääministeri Petteri Orpon (kok.) sanoista ennen vaaleja, että koulutus on erityissuojelussa.

– Mutta hallitus tuntuu nyt keskittyvän sotkemaan työmarkkinoita, leikkaamaan ja viemään esimerkiksi aikuiskoulutustuen pois, joka on oleellinen opettajien täydennyskoulutuksen väline. Jos kunnat vielä pakotetaan lähes puolen miljardin lisäsäästöihin, se tarkoittaa koulutuksen leikkaamista.

Hän kysyi, keskittyykö hallitus nyt tulevaisuuden kannalta keskeisiin asioihin: Eikö koulutus ole kaikkein tärkeintä, mihin pitäisi laittaa kaikki paukut?

– Kyllä hallitus on sitoutunut tähän kokonaisuuteen. Teimme jo keväällä oikeita ratkaisuja. Tulemme pitämään huolta siitä, että perusopetusta vahvistetaan. Siitä pidetään kiinni.

Hän sysäsi syytä kuntien lisäsäästöistä edellisen hallituksen niskoille. Orpo myös avasi tulevaisuuden koulu -työryhmää.

– Me pääsemme yhdessä etsimään parhaita ratkaisuja ja siinä sanoisin, että kuunnellaan opettajia.

SDP:N eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (kuvassa) kuvaili Pisa-tuloksia aikamoiseksi kylmäksi suihkuksi suomalaisille, jotka ovat saaneet aiemmin iloita hienoista oppimistuloksista.

– Emme kyseenalaista hallituksen tahtotilaa muuttaa kehityksen suuntaa, mutta välillä mielen valtaa huoli, tietääkö toinen käsi mitä toinen tekee. Monet toimet sotivat tätä tavoitetta vastaan, esimerkiksi kuntien valtionosuuksien indeksijäädytykset tai aikuiskoulutustuen romutus.

Sosialidemokraatit ovat hänen mukaansa juuri tämän takia esittänyt parlamentaarista työryhmää, jotta kokonaiskuva saataisiin esille. Tuppurainen kysyi, onko Orpolla valmiutta tarkastella kaikki hallituksen tekemät päätökset uudelleen siinä valossa, että ne tukisivat oppimistulosten kääntämistä parempaan suuntaan.

Orpon mukaan hallitusohjelmassa on erittäin vahvat kirjaukset koulutuksen nostamiseksi varhaiskasvatuksesta eteenpäin.

– Haluamme, että nuorisomme saa jatkossakin maailman parasta koulutusta. Nostetaan se takaisin yhdessä sinne. Me tulemme huolehtimaan siitä. Me haluamme myös, että kunnilla on taloudellinen kyky huolehtia tehtävästään. Siksi me tulemme tavalla tai toisella teidän hallituksenne jättämän perinnön, puolen miljardin vajeen kuntien valtionosuuksiin, hakemaan ratkaisuja.

KANSANEDUSTAJA Johan Kvarnström (sd.) kiinnitti huomiota teknologian ylivaltaan koulutyössä.

– Meidän on tietysti käytettävä ja hyödynnettävä teknologiaa, mutta samanaikaisesti aivomme ylikuormittuvat liiallisesta näyttöajasta. Pitäisikö oppilaille ja opiskelijoille tarjota säännöllisemmin painettua oppimateriaalia, hän kysyi.

Opetusministeri Andersson piti huomiota erittäin hyvänä.

– Me tarvitsemme myös käsin kirjoittamista ja kirjan lukemista. Siksi näen, että tulevaisuuden koulussa olisi hyväksi, että olisi sekä paperikirjoja että digitaalisia laitteita. Molempia tarvitaan.