Politiikka
11.1.2017 13:09 ・ Päivitetty: 11.1.2017 13:09
“Tilanne on erittäin huolestuttava” – työhyvinvointi on yhä lapsenkengissä
Yli puolet (57 %) suomalaisista työntekijöistä kokee, että heidän työpaikoillaan ei edistetä lainkaan tai edistetään melko huonosti työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n teettämässä kyselyssä vain 39 prosenttia oli tyytyväinen työpaikkansa satsaukseen, että työssä jaksetaan paremmin.
Tyytymättömimpiä olivat alle 35-vuotiaat. Ammattiryhmistä työntekijät antavat huonoimman arvosanan: vain 33 prosenttia vastaajista ilmaisi tyytyväisyytensä työhyvinvoinnin tilaan.
Työnantajalla näyttää olevan merkitystä. Valtiolla 57 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän työpaikallaan tuetaan työssä jaksamista erittäin tai melko hyvin. Yksityisellä sektorilla tätä mieltä oli vain 36 prosenttia.
STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi, että panostus työhyvinvointiin on aivan liian riittämätöntä kaikilla sektoreilla ja työpaikoilla. Hän muistuttaa, että menetetyn työpanoksen kustannukset nousevat hyvin suuriksi.
– Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämisellä on merkittävä vaikutus työurien pidentymiseen, sairauspoissaolojen vähentymiseen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn.
Menetetyn työpanoksen kustannukset nousevat hyvin suuriksi.
Lisää aiheesta
Hänen mukaansa työhyvinvointi myös lisää työntekijän motivaatiota ja sitoutumista työhönsä.
– Työhyvinvointiin panostamalla työnantaja panostaa samalla kilpailukykyyn ja parempaan tuottavuuteen.
Murto arvioi, että työhyvinvoinnin merkitys korostuu entisestään työelämän murroksessa. Se on tiedostettu aiempaa paremmin, mutta…
– Kyselyn tuloksetkin osoittavat, että tilanne on silti erittäin huolestuttava ja vielä on paljon tehtävää.
STTK:n barometri vuodelta 2015 osoittaa, että henkilöstön edustajat joutuvat vuosi vuodelta puuttumaan yhä enemmän johtamis- ja esimiestyön ongelmiin. STTK esittääkin työnantajalle lakisääteistä velvoitetta varmistaa esimiesten riittävä osaaminen ja taidot työhyvinvoinnin edistämisessä.
– Se edellyttää työpaikan johdolta ja esimiehiltä ymmärrystä, tahtoa ja osaamista työhyvinvoinnin merkityksestä sekä työpaikalle tietoa tarpeellisista ja sopivista toimenpiteistä, Murto painottaa. Työhyvinvoinnin edistämisestä tulisi keskustella työpaikalla yhdessä ja toimenpiteiden vaikutuksia pitää myös seurata, Katarina Murto painottaa.
STTK:n kyselyyn vastasi yli 1 000 henkilöä 22.11.–8.12.2016.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.