Äänestyspaikat Kataloniassa avautuivat aamukymmeneltä Suomen aikaa. Poliisi on tehnyt rynnäköitä useille äänestyspaikoille ja takavarikoinut äänestysuurnia.

38 ihmistä on loukkaantunut poliisin käytettyä voimatoimia, kertovat pelastusviranomaiset AFP:n mukaan. Useiden medioiden ja silminnäkijälähteiden mukaan poliisi on myös ampunut kumiluoteja ihmisiä kohti.

Espanjan poliisi on vaikeuttanut monin tavoin Kataloniassa meneillään olevaa itsenäisyysäänestystä.

– Tilanne on todella jännittynyt. Mellakkapoliisit pitävät äänestäjiä loitolla pamputtamalla, sanoi Suvi Ollilla Escola Pia Sant Antonin koululta.

– Noin kolmenkymmenen metrin päässä raivostunutta väkijoukkoa hajotetaan kumiluodein, moni pakenee poliiseja päinvastaiseen suuntaan.

Vielä puolen päivän aikaan koulun edustan tilanne oli rauhallinen ja siellä kiemurteli satojen ihmisten jono.

Ollila haastatteli katalaanipariskuntaa, joka oli saapunut paikalle hyvissä ajoin. Sukunimensä salannut Alicia, 51, ja José Antonio Lozano, 57, kertoivat, että aikovat äänestää Katalonian itsenäistymisen puolesta. He kokevat, että Espanjan keskushallitus jarruttaa Katalonian kehitystä matkalla moderniksi eurooppalaiseksi valtioksi.

Monien katalaanien tapaan Aliciaa ja José Antoniota harmittavat Katalonian maksamat verot, joilla heidän mukaansa “ylläpidetään muita, köyhempiä Espanjan osia”.

Kumpikin pitää keskushallituksen viimeaikaisia voimatoimia jatkumona Francon diktatuurin aikana alkaneelle Katalonian alistamiselle.

– Laillisen itsenäistymisäänestyksen järjestelmällisesti kieltämällä keskushallitus on saanut aikaan sen, että ihmiset todella haluavat lähteä Espanjasta, kaksikko sanoi Ollilalle.

– Jos olisimme saaneet vapaasti päättää, kuten Skotlanti teki, olisimme todennäköisesti äänestäneet Espanjassa pysymisen puolesta.

José Antonio suomi keskushallitusta diktatuuriksi.

– Kun ihmiset eivät saa vapaasti ilmaista mielipidettään, kyse ei ole enää demokratiasta.

Useat paikalliset jättävät äänestämättä Katalonian itsenäisyydestä, koska he eivät halua nimiään laittomiin vaaleihin osallistuneiden listalle, kertoo Barcelonassa kymmenen vuotta asunut Johanna Janger-Polaina STT:lle puhelimessa.

– Ihmiset, jotka ovat esimerkiksi valtion työntekijöitä, eivät halua nimiään listalle, josta kävisi ilmi, että he ovat käyneet äänestämässä.

– Sitä ei tiedä, mihin se johtaisi, koska äänestys on laiton, Janger-Polaina sanoo.

Katalonialaisten suunnatessa äänestysuurnille Janger-Polainan espanjalais-suomalainen perhe päätti tehdä päinvastoin ja välttää äänestyspaikkoja.

Kaksilapsisen perheen isä on espanjalainen.

– Onhan tässä hiukan pelokas olo, Janger-Polaina sanoo.

– Mieheni lähti juuri vanhemman pojan kanssa uimaan, mutta he ajavat reittiä, joka ei kulje kahden lähellä olevan äänestyspaikan ohi.

Syy, miksi Janger-Polainan perheessä ei itsenäistymisaikeille lämmetä, on huoli lasten tulevaisuudesta.

– Tälläkään hetkellä 4-vuotias poikani ei saa mitään espanjan kielen opetusta koulussa, koska sitä ei koeta tärkeäksi.

Englantia opetetaan kyllä liikunnan yhteydessä, mutta espanja tulee lukujärjestykseen vasta 6-vuotiaana, kun oppivelvollisuus alkaa. Jos lapsi sanoo jotain luokassa espanjaksi, häntä kehotetaan sanomaan asia katalaaniksi. Se on nelivuotiaalta aika paljon vaadittu, Janger-Polaina sanoo.

– Mutta kyllä meilläkin on ihan yhtäläinen oikeus asua ja saada koulutusta täällä kuin sataprosenttisesti katalaaneja olevilla naapureillamme.

Kansainvälisessä yrityksessä työskentelevän Janger-Polainan mukaan itsenäisyysäänestys herätti paikallisilla työpaikoilla sen verran kuumia tunteita, että joissakin yrityksissä politiikasta puhuminen on kielletty kokonaan. Kävi äänestyksessä mitä tahansa, jää päivä varmasti monen muistoihin.

– Mikään ei varmaan ole entisensä tämän päivän jälkeen, Janger-Polaina sanoo.