Inflaatiota nostivat joulukuussa eniten yleisen sairaalamaksun, hoitovastikkeen ja kaukolämmön hinnan nousu. Inflaation nousua hillitsivät puolestaan eniten asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja omakotitalokiinteistöjen hintojen lasku.

Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan -0,1 prosenttia. Pohjainflaation laskennassa otetaan huomioon kaikki kuluttajatuotteet ja -palvelut lukuun ottamatta elintarvikkeita sekä energiaa, joiden hinnoissa on muita hyödykkeitä enemmän lyhytkestoista vaihtelua.

Marraskuussa inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan -0,1 prosenttia.

Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat olivat joulukuussa 2 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2024 joulukuussa.

Yliaktuaari Kristiina Niemisen mukaan joidenkin elintarvikkeiden hinnat nousivat selvästi keskimääräistä enemmän.

- Esimerkiksi naudan- ja vasikanlihan hinnat kallistuivat keskimäärin 12 prosenttia edellisvuodesta, suklaan 20 prosenttia ja kahvin 29 prosenttia, Nieminen kertoo Tilastokeskuksen tiedotteessa.

Samaan aikaan sokerin hinta laski 14 prosenttia.

Myös korot vetivät viime vuonna inflaatiota alaspäin. Asuntolainojen korot laskivat keskimäärin 22 prosenttia ja kulutusluottojen korot 14 prosenttia vuodesta 2024. Samaan aikaan sähkön hinta laski 7 prosenttia, dieselin hinta lähes 6 prosenttia ja hotellimajoitus runsaat 5 prosenttia.

EU:N yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan Suomen inflaatio oli joulukuussa 1,7 prosenttia. Euroalueen inflaatio ennakkotietojen mukaan oli joulukuussa 2,0 prosenttia. Marraskuussa se oli 2,1 prosenttia.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.