Taustalla on hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Tätä on muun muassa määrä pohtia yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Vaikuttavuutta odotetaan samoin tein.

Timo Harakka tarttuu työhön. Samalla hän lupaa, ettei jäädä vain sen varaan, että työmarkkinajärjestöillä on rakentavia ratkaisuja ja ideoita. 

– Meillä on samaan aikaan kaikki muut toimet käynnissä. Se (työmarkkinajärjestöjen kanssa keskusteleminen) on yksi monista hankkeista, joita pannaan saman tien liikkeelle. Ennen juhannusta varmaankin jo julkaistaan liikkeellelähtöjä, Harakka arvioi.

Harakka aikoo tarkastella myös sitä, mitkä keinot edellisen hallituksen hankkeista ovat hyödynnettävissä. Näitä lienevät esimerkiksi ministeri Lindströmin (sin.) viimeisimmät toimet osatyökykyisten työllisyyden parantamiseksi ja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.

–  Katsotaan, mitä pohjia niistä saisi meidän huomattavasti kunnianhimoisempiin hankkeisiin.

Työministerin paikkaa pidetään tällä kaudella hyvin vaativana. Harakkaa onkin miltei ehditty tarjota jo koko Rinteen hallituksen onnistumisesta vastuulliseksi.

Tuleeko kovat paineet?

–Koen sen niin, että jos kaikki tuijottavat sitä, mitä tapahtuu tässä nyt ihan lähikuukausina, niin minun velvollisuuteni on katsoa asiaa myös pidemmällä tähtäimellä. Merkittävimmät tulevaisuuden työllisyyden kasvun investoinnit toteutuvat kuitenkin vasta ja näkyvät vasta 2030-luvulla, jos nyt ajatellaan esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämistä. Sen varsinainen tulos työllisyyden parantumisessa, että meillä ei ole enää peruskoulun 15-vuotisena selvinneitä henkilöitä, joilla on myöhemmin työllisyysaste 42 %, näkyy pitkälti tämän hallituksen jälkeisessä ajassa, Harakka muistuttaa.

Työllisyyden edistämisessä ei siis vain pyritä nopeisiin tuloksiin vaan samalla myös hitaisiin. Myös nuorille suunnatuissa toimissa, kuten syrjäytymisen ehkäisemisessä, osaa vaikutuksista voidaan ottaa vasta pitkän ajan päästä.

–  Jos nyt tänä päivänä joku 20-vuotias pääsee masennuskierteestä irti ja rupeaa miettimään, että hän uskaltaisi lähteä opiskelemaan, siitä on pitkä matka vielä työllisyyteen. Nämä eivät tule olemaan ikään kuin meidän (hallituksen) hyödyksi laskettavissa, vaikka ne ovat meidän tärkeimpiä aikaansaannoksia. Tästä minä haluan koko ajan muistuttaa. En halua missään tapauksessa sortua ikään kuin kellottamaan 100 metrin väliaikoja sellaisessa lajissa, joka on maratoni.