Raportin mukaan hyötyjiä olivat noin 13 000 suomalaista, joiden vero aleni keskimäärin 76 000 eurolla. Erityisesti vauraat suvut ovat hyödyntäneet verotukea lahjoituksissa, joissa se alensi veroa keskimäärin 77 prosenttia verrattuna veroon, joka maksettaisiin samansuuruisesta lahjasta ilman verotukea, säätiön tiedotteessa kerrotaan.

Raportin on kirjoittanut demaritaustaisen Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér.

Raportissa on ensimmäinen kattava selvitys sukupolvenvaihdoshuojennuksen vaikutuksista verokertymiin ja verovelvollisiin tällä vuosikymmenellä. Selvitys perustuu uuteen vuosien 2020-2024 tilastoaineistoon, jonka Verohallinto toimitti raporttia varten.

HUOJENNUKSIA myönnettiin vuosina 2020-2024 keskimäärin 2 653 kertaa vuodessa. Tapauksista 87 prosenttia koski lahjoja. Keskimääräinen lahja sukupolvenvaihdoshuojennusta hyödynnettäessä oli noin 573 000 euron arvoinen ja verotuki noin 71 000 euroa. Kaikissa sukupolvenvaihdoshuojennustapauksissa saadun omaisuuden arvo oli keskimäärin 715 000 euroa ja verotuki noin 76 000 euroa.

Raportissa esitetään perintö- ja lahjaverotuksen uudistamiseksi muun muassa sukupolvenvaihdoshuojennuksen merkittävää kaventamista. Lisäksi ehdotetaan sukupolvenvaihdoksiin ja yrityskauppoihin liittyvien maksujärjestelyjen tukemista.

– Verotuen kaventaminen voisi lisätä verotuloja jopa 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Nämä rahat voitaisiin käyttää esimerkiksi tarpeellisiin lisämenoihin tai veronalennuksiin. Samalla voitaisiin helpottaa edelleen perintöveron maksamista esimerkiksi pidentämällä veron maksuaikaa, Finér ehdottaa.

Raportin mukaan verotuen yksi ongelma on, että se kohdistuu tarkoituksensa vastaisesti yritysvarallisuuden ohella myös sijoitusvarallisuuteen. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen tavoite on edistää yrityksen siirtämistä seuraavalle sukupolvelle, minkä toivotaan vahvistavan koko kansantaloutta. Raportin tutkimuskatsauksen mukaan tavoite ei toteudu.

– Tutkimusten mukaan sukupolvenvaihdosten verotuki voi jopa haitata talouskasvua, sillä se kannustaa perillistä pitämään yrityksen omistuksessaan, vaikkei heillä olisi motivaatiota toiminnan jatkamiseen. Yritysten siirtymistä uusille omistajille kannattaisi vauhdittaa mieluummin tukemalla yrityskauppoja, joissa uusi yrittäjä ostaa liiketoiminnan eläköityvältä omistajalta. Se onnistuisi esimerkiksi lainatakauksilla ja korkotuella, Finér toteaa tiedotteessa.

RAPORTISSA kritisoidaan muun muassa elinkeinoelämän etujärjestöjen esityksiä perintö- ja lahjaverosta luopumiseksi ja siirtymisestä niin kutsuttuun Ruotsin malliin, jossa myöhempiä omaisuuden myyntivoittoja verotettaisiin korkeammin. Risto Murron Kasvuriihi-työryhmä esitti sille vaihtoehtona myös sukupolvenvaihdoshuojennuksen laajentamista niin, että verotuen voisi saada miltei kaikesta osakevarallisuudesta.

– Raportin tilastot osoittavat, että sukupolvenvaihdosten verotuki on jo nyt niin mittava, että lisäveronalennuksille ei ole tarvetta. Sen sijaan rahaa tarvitaan tällä hetkellä kipeästi muualla, kun julkinen talous on tiukoilla. Pientä joukkoa hyödyttävät veronalennukset uhkaavat ihmisten välistä luottamusta, joka on erityisen tärkeää epävakaana aikana, Finér arvioi.

Kalevi Sorsa -säätiön raportin toteutusta avustivat Palkansaajasäätiö ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiö.