– Kokouksessa pääasialliseksi huoleksi nousi monenkeskisen maailmanjärjestyksen ja sääntöpohjaisen maailman heikkeneminen, Heinäluoma kuvailee.

Muutoksessa leijonan osassa on juuri Yhdysvallat.

– Maan aikaisemmin tekemät kansainväliset sitoumukset eivät näyttele enää aikaisempaa roolia ja Yhdysvallat on valmis irrottautumaan niistä yksipuolisesti.

– Kun sääntöpohjainen maailma heikkenee, on selvää, että pienet maat ovat suurimpia häviäjiä.

Mutta todellisuudessa voittajia ei ole. Heinäluoma katsookin, että mikäli monenkeskisen maailmanjärjestyksen nakertamista jatketaan, ajan kanssa myös globaalit suurvallat jäävät tappiolle.

– Kun voima puhuu ja voimalla ratkaistaan, niin konflikteja ja niiden mukana tuomaa turvattomuutta ei voida välttää. Voimapolitiikka ja konfliktit tuovat myös riskin väkivaltaisista yhteydenotoista, hän painottaa.

Tällä hetkellä suunta on kuitenkin väärä. Heinäluoman mukaan Trumpin arvaamattomuus ja hänen aiheuttamat muutokset lävistävät kaikki kansainvälisen politiikan osa-alueet.

– On riski kauppasodasta. Trump kiistää ilmastonmuutosta ja irrotti Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta. Lisäksi YK:n parissa tehtävää päätöksentekoa horjutetaan. Genevessä ilmeni, että demaripuolueiden rintama tiivistyy puolustamaan niin YK:n kuin muitakin ja kansainvälisiä sopimuksia.

Heinäluoma sanoo, että erityisesti eurooppalaisten keskuudessa on huoli siitä, miten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön periaatteita kunnioitetaan.

– Krimin liittäminen Venäjään ja Venäjän toiminta Itä-Ukrainassa luovat osaltaan epäluottamusta sopimuksien merkitykseen ja synnyttävät pitkäaikaista vastakkainasettelua.

Sosialistinen internationaali on toisen maailmansodan jälkeen perustettu sosialidemokraattien kansainvälinen yhteistyöjärjestö, jonka taustalla ovat aikaisemmat, jo 1800-luvun loppupuolelta juurensa juontavat työväen solidaarisuutta sekä rauhaa ajaneet internationaalit. Kyse ei ole mistään vähäpätöisestä järjestöstä: Internationaaliin kuuluu tänäkin päivänä 140 järjestöä ja puoluetta ympäri maailman.

– Genevessä arvioitiin, että negatiivinen muutoskehitys ei ole väistämätön. Trumpin politiikka ei merkitse, että Yhdysvaltain politiikka tulee aina olemaan senkaltaista, Heinäluoma kertoo muistuttaen Trumpinkin nousseen presidentiksi vaalijärjestelmän turvin, vaikka saikin vähemmän ääniä kun vastaehdokas Hillary Clinton.

Internationaali aikookin tarttua toimeen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustamiseksi. Heinäluoma kertoo, että järjestö kokoaa syksyksi ohjelmaa, jossa keskeistä on pohtia miten vapaakauppaa ja YK-järjestelmää voidaan edistää sekä ilmastonmuutoksen haasteisiin puuttua.

– Ajatuksena on, että maailman sosialidemokraatit voivat tehdä yhteisen maailmanlaajuisen toimintaohjelman, jossa osoitetaan poliittista suuntaa. Tämän jälkeen kukin jäsenpuolue voisi edistää ajatuksia omassa maassaan.

Konkreettista esimakua kuultiin jo Heinäluoman Genevessä pitämässä turvallisuuskeskustelun pääpuheenvuorossa. Hän teki puheessaan esityksen, että YK:n turvallisuusneuvoston halvaantumisen estämiseksi pysyvien jäsenvaltioiden veto-oikeutta
voitaisiin rajoittaa.

”Ehkä voitaisiin edellyttää kahden pysyvän jäsenvaltion vastustus estämään enemmistön kannattama päätöslauselma. Yhdessä laajennetun jäsenyyden kanssa tämä voisi johtaa edustuksellisempaan ja toimivampaan turvallisuusneuvostoon. Ei mikään helppo maali, mutta muutosta tarvitaan pikaisesti”, hän totesi puheessaan.

Toisaalta Heinäluoma arvioi, että Trumpin linja voi päätyä umpikujaan hyvinkin lyhyessä ajassa.

– Kun lähdetään tälle protektionismin tielle, niin ensi alkuun voi tulla joillekin iloa ja tyytyväisyyttä. Mutta kun kaikki lähtevät samalle tielle, niin lopulta seuraukseksi muodostuu kaupan vähentyminen, työllisyystappiot ja hyvinvoinnin vähentyminen.

– Näyttääkin jo, että Trumpin ratkaisut purevat myös Yhdysvaltoihin itseensä. Amerikkalaiskyritykset, kuten esimerkiksi Harley-Davidson, pohtivat tuotannon siirtämistä Eurooppaan. Kun Trump kulkee vapaakaupasta kauemmaksi, niin muut näkevät selvemmin vapaakaupan hyödyt. Tämä tarkoittaa myös kehitysmaita, jotka aikaisemmin ovat olleet sille sangen kriittisiä.

Heinäluoma vetääkin johtopäätöksen, jonka mukaan myös Trump joutuu palaamaan neuvottelupöytään ainakin kauppa-asioissa jo tulevan vuoden kuluessa. Hän uskoo, että Yhdysvaltojen oman edun ajaminen ja sen tuomat ongelmat osoittautuvat havaittaviksi tosiasioiksi ensimmäisenä juuri kauppapolitiikassa.

– Trump kokeilee nyt ”Amerikka ensin” -politiikallaan, kuinka paljon Yhdysvallat voivat asettua muun maailman ulkopuolelle. Ennusteeni on, että se tie ei ole kovin vetävä. Protektionistinen ajattelu on aika nopeasti testattu ja todettu huonoksi.

– Ja kun ongelmat tulevat näkyviin, uskon että neuvottelupöytään palataan jälleen.

Mutta tätä odotellessa, olisi Euroopalla mahdollisuus nostaa omaa profiiliaan ja seistä vahvasti omilla jaloillaan. Heinäluoman mukaan Euroopan ei pitäisi tuijottaa silmät kiinni muita, kuten Trumpia tai Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia.

– EU ei ole ottanut tähän mennessä tarpeeksi vastuuta, jotta se olisi kyennyt nousemaan oikeasti isoksi tekijäksi maailmalla. Mutta nyt sillä on siihen mahdollisuus.

Tämä kuitenkin edellyttää, että Eurooppa kykenee selättämään talousvaikeutensa sekä pakolaiskriisin tuoman poliittisen hajaannuksen riskin.

– Jos nämä riskit selätetään, niin EU:lla on otollinen tilanne tulla isommaksi toimijaksi myös maailmalla. Silloin sen ei tarvitse suhtautua niin pelokkaasti siihen, mitä kulloinenkin muu toimija, oli se sitten Venäjä tai Yhdysvallat, milloinkin sanoo. Tällaista tahtoa mielestäni tarvitaan eurooppalaisten keskuudessa.

Maahanmuutto ja pakolaisliike ei ole helppo yhtälö sosialidemokraattienkaan kesken, saati sitten Euroopan unionin sisällä.

– Se on suuri kysymys hädänalaisten ihmisten oikeudenmukaisen auttamisen kannalta. Mutta toisaalta myös sen kannalta, että miten maahanmuuttoa voidaan hallita.

Asiassa liikuttiin perjantaiaamuna eteenpäin Eurooppa-neuvoston päätettyä, että Välimeren rannalle perustetaan siirtolaiskeskuksia. Yksityiskohdista ei kuitenkaan vielä sovittu. Lisäksi Italia sai tahtonsa läpi ja EU-johtajien kokouksen loppupäätelmiin lisättiin ajatus, että yhteen EU-maahan tuleva siirtolainen on kaikkien EU-maiden huolenaihe.

Heinäluoma pitää linjauksia erittäin merkittävinä periaatteellisina kannanottoina. Aamun uutiset ovat hänen mukaansa ensimmäisiä konkreettisia askelia siihen suuntaan, että pakolaispolitiikkaan ollaan vihdoin saamassa kipeästi kaivattua kokonaishahmotelmaa.

– Mutta yhtä selvää on, että nämä ovat vasta tulitikkuaskin kanteen tehtyjä talopiirustuksia. Pidän nyt tehtyjä linjauksia alustavien tietojen pohjalta kohtuullisena kompromissina, jotka tehtiin ristiriitaisen toiveiden pohjalta, hän lausuu.

Ratkaisevaa kuitenkin on se, miten käytännön toteutuksessa nyt päästään eteenpäin. Myös sillä on merkitystä, että EU osoitti tämän hetken vaikeimmassa mahdollisessa asiassa päätöksentekokykyä, vaikka se tapahtuikin kuilun reunalla. Olihan samaan aikaan pelissä myös EU:n veturimaan Saksan hallituksen olemassaolo.

Pakolaispolitiikassa ongelmia aiheuttaa tällä kaksi asiaa ylitse muiden. Ensinnä miten EU:n yhteinen ulkoraja saataisiin pitämään paremmin ja pakolaisten asiat käsiteltyä nykyistä jouhevammin. Toiseksi jäsenmaiden taakkaa pitää jakaa enemmän yhteisesti. Muuten EU:n rajamaat ovat kohtuuttomassa tilanteessa.

Heinäluoman mukaan EU:n rajamaana myös Suomella on asiassa erityinen intressi: on Suomen etu saada toimiva järjestely aikaiseksi. Nyt saavutetussa linjauksessa voi olla ainespuut pitkän ajan toimivalle ratkaisulle, mikäli jäsenmaiden poliittinen tahto vielä riittää käytännön toteutukseen ja avoimien kysymysten ratkaisemiseen.

– Yksi heikko kohta on, löytyykö niitä maita, jotka ovat valmiita perustamaan yhteisiä vastaanottokeskuksia sen paremmin EU:n sisä- kuin ulkopuolellekaan. Toivon, että näitä yritetään nyt edistää porkkanalla eli lupaamalla yhteistä rahoitusta ja poliittista tukea vastaanottokeskuksille.

– Toiseksi auki on vielä se, mitä ”vapaaehtoisuuden pohjalta” tapahtuva pakolaisten vastaanottaminen tarkoittaa. Mielestäni siinäkin pitää olla taloudellisia järjestelyjä mukana, jotta vapaaehtoisuus voisi olla toimiva ja mielekäs ratkaisu. Niinhän se ei voi olla, että järjestelmän ulkopuolelle voi asettua täydelliseksi vapaamatkustajaksi.

Loppuviikosta kuumin poliittinen aihe ei yllättäen olekaan ollut sote-uudistus, vaan Trumpin ja Putinin heinäkuulle varmistunut tapaaminen Helsinkiin. Heinäluoma pitää tapaamisen järjestymistä Suomessa myönteisenä.

– Dialogi on kaikissa oloissa tärkeä. Silloinkin kun on kova vastakkainasettelu. Tämähän on ollut Suomen politiikan ydin vuosikymmeniä. Tapaaminen on myös luottamuksen osoitus Suomen ulkopolitiikalle. Meihin suhtaudutaan myötämielisesti ja ystävällismielisesti molemmissa maissa.

– Eivät presidentit saapuisi sellaiseen maahan, jota kohtaan on jotain hampaankolossa. Eiköhän päätös pitää kokous Suomessa kerro siitäkin, että nyt nähtyinä eurooppalaisittain vaikeina vuosina on Suomen ulkopolitiikassa tehty jotain oikein.

Heinäluoma arvio, että vaikka odotuksia pidetään matalalla, presidenttien Helsingin tapaamisessa otetaan myös jo konkreettisia askelia. Tällainen aihealue voisi hänen mukaansa olla ainakin Syyrian konfliktin rauhoittaminen ja siitä syntyvä luottamuspääoma.

– Eivät presidentit Helsinkiin saavu pelkästään keskustelemaan. Oletan, että joissain asioissa ovi on raollaan ja erimielisyyksien määrää voitaisiin vähentää.

– Eri asia on sitten se, että mitä asioita halutaan sanoa ääneen. Mutta täytyy muistaa, että jos presidentit saavat tehtyä pieniä polkuja eteenpäin, voi se avata isompaa väylää kohti parempia aikoja.