Paperiliitto ja UPM hyväksyivät perjantaina sovittelija Leo Suomaan sovintoesitykset uusiksi yrityskohtaisiksi työehtosopimuksiksi. Uudet sopimukset ovat voimassa neljä vuotta 22.4.2022-21.4.2026, ja ne koskevat kaikkia viittä UPM:n liiketoimintoa.

– Kun lakkoa oli takana 112 päivää, varmaan molemmille osapuolille alkoi olla selvää, että jonkinlainen sopimus pitää saada aikaan. Ei tämä voi jatkua hamaan tappiin saakka, Vanhala kuvailee loppumetrien tunnelmaa.

Palkankorotukset noudattavat alan yleistä linjaa mallilla 2+2 vuotta eli palkankorotuksista neuvotellaan uudelleen kahden vuoden kuluttua. Palkat nousevat noin kaksi prosenttia kahtena ensimmäisenä vuotena.

– Yritys esitti myös esimerkiksi jäsenmaksun perimisestä luopumista ja luottamusmiesjärjestelmän romuttamista. Kaikki tämä torjuttiin.

Paperiliiton tavoitteena oli saada yksi työehtosopimus koko UPM:ssä. Se päätyi kuitenkin helmikuussa siihen, että voi suostua yrityksen vaatimukseen liiketoimintakohtaisista sopimuksista.

– Erittäin tärkeää on, että kaikille viidelle toimialalle saatiin hyvin samankaltaiset sopimukset ja ne päättyvät yhtä aikaa.

Painopaperia valmistavan Communication Papersin työntekijät eivät säästyneet ilman vuosityöajan pidennystä 27 tunnilla eli puolella tunnilla viikossa, mutta Vanhala huomauttaa, että jokaisesta tunnista maksetaan.

Nelivuotinen sopimus UPM:n kanssa poikkeaa muista Paperiliiton tällä kierroksella solmimista sopimuksista pituudeltaan. Eikö epäilyttänyt tehdä näin pitkää sopimusta, kun ostovoiman pelätään hiipuvan?

– Palkankorotuksen taso ei tässä 112 päivän lakossa näyttele enää kovin suurta osaa. Palkat ovat kiinni kaksi vuotta, eivät sen pitempään, Vanhala vastaa.

Palaute UPM:n väeltä on ollut hänen mukaansa rakentavaa, mitään negatiivista ei ole kuulunut hänen korviinsa.

– Mutta pitää muistuttaa itselleenkin, että nythän näitä sopimuksia vasta aletaan noudattaa, kun ihmiset palailevat töihin.

Vanhalalle on aivan selvää, että näin pitkä lakko jättää omat arpensa lakkopaikkakunnilla. Hän uskoo kuitenkin, että paikallinen UPM:n johto ajattelee toisin kuin väki UPM:n pääkonttorilla.

– Ote on keskustelevampaa ja johto on lähempänä työntekijää, joten puolin ja toisin on enemmän ymmärrystä. Nyt on pidettävä hyvää huolta siitä, että paikallisesti asiat menevät oikeaan suuntaan.

Paperiliiton puheenjohtajan mielestä UPM-episodista on paljon opittavaa, ettei sama toistuisi.

– Paperiliitto teki kaikkensa, mutta UPM:n henkilöstöpolitiikka poikkeaa niin rankasti kaikista muista metsäyhtiöistä. Yhtiö kurmotti omia työntekijöitään, eivät muut halua kohdella heitä tällä tavalla. Toivon, että UPM otti opikseen – työntekijät ovat oikeasti se porukka, joka viime vuonna teki yhtiön kaikkien aikojen parhaan tuloksen. Ja lakko tuli sitä paitsi kalliiksi UPM:lle.

UPM ei ole julkistanut tietoja lakon taloudellisista vaikutuksista. Tietoja saadaan huomenna tiistaina, kun yhtiö julkaisee osavuosikatsauksensa vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä.

Vanhala kehuu, että Paperiliiton UPM:n porukan rivit pysyivät lakossa hyvin.

– Kaverit eturintamassa hoitivat homman ja me Hakaniemessä yritimme neuvotella parhaamme mukaan.

Kiitoksia lähtee myös muulle ay-liikkeelle, vähintään henkistä tukea tuli Vanhalan mukaan ihailtavasti kaikkialta. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n, Teollisuusliiton ja Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n saarroista oli lakossa myös iso merkitys.

– Taloudellisesti ja symbolisesti erittäin merkittävää oli lakkoapu Teollisuusliitolta. Meidän ihmisemme arvostivat myös todella paljon sitä, kuinka SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kiersi useammassakin lakkotilaisuudessa puhumassa.

“Raskaan paperin” puolella paperiliittolaisilla on nyt kaikilla työehtosopimukset taskussa, Vanhala laskee.