Politiikka
22.9.2017 07:45 ・ Päivitetty: 22.9.2017 07:45
Touko Aalto: Fennovoiman ydinvoimalahanke voi kaatua omaan mahdottomuuteensa
Vuonna 2014 hallitus esitti Fennovoimalle uutta periaatelupaa. Vihreät katsoi päätöksen hallitusohjelman vastaiseksi. Puolue jätti hallituksen.
Nyt eletään vuotta 2017. Fennovoima kertoi tällä viikolla siirtävänsä tavoitettaan saada rakennuslupa uudelle ydinvoimalalle. Sitä tähyillään nyt vuonna 2019. On todennäköistä, että päätös menee seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.
Vaikka Pyhäjoen ydinvoimalalla ei ole rakennuslupaa, ydinvoimalan työt ovat täydessä tohinassa. Tämän tietää myös vihreiden uusi puheenjohtaja Touko Aalto, jonka puolue on viime aikoina paistatellut gallup-nosteessa. Vihreä Lanka -lehti on jo ennättänyt tiedustella vihreiden puoluevaltuuskunnalta suosikki-hallituskumppaneitaki
Oletteko valmiita hyväksymään ydinvoimalan rakennusluvan, jos olette seuraavassa hallituksessa?
– Me käymme hyvää keskustelua aina puoluevaltuuskunnassa ja eduskuntaryhmän kanssa, jonka kanssa me aina päätämme, mitkä ovat reunaehdot, jotka me voimme hyväksyä hallitukseen menemisen ehtoina ja sitä työtä me emme ole vielä tehneet. Toki me katsomme myös, se on ihan selvä asia, rakentamislupaan liittyen ja viranomaisarvioihin, mikä se tilanne on, Aalto pyörittelee.
Mutta ei ole varmaa, että olisitte valmiina antamaan lupaa, vaikka siellä jo rakennetaan ja kaikki on aika pitkällä?
– Se on varmaan se iso kysymys, joka pitää käydä läpi meidän oman porukan kanssa. Siinä on se, että ensi sijassa tuo on Fennovoiman, Rosatomin ja STUK:n välinen asia tällä hetkellä. He tekevät sitä omaa työtään. Meidän osaltamme kannanmuodostus on ajankohtaista oikeastaan vasta parin vuoden päästä. Varmasti käymme keskustelua aiheesta ja mietimme, mihin olemme valmiita ja mihin emme ole valmiita.
Ette siis suoraan pysty vielä sitä lupaamaan?
– En, en. Esimerkiksi viranomaisarviokin on jo vaikea kysymys. Minusta se näkyi aika hyvin Talouselämän haastattelussa. Kun sanoin, että en lähde kyseenalaistamaan STUK:n viranomaisarviota, Talouselämä kirjoitti siinä yhteydessä, että vihreiden ydinvoimakanta on muuttunut. Häh? Ei yksikään vihreä ole koskaan äänestänyt ydinvoiman puolesta missään valiokunnassa eikä täysistunnossa. Meidän kantamme on hyvin yksiselkeinen.
– Mutta sitten kysymys siitä, jos on annettu jo aikaisemmin rakennuslupa ja jos on jo laitettu ne asiat liikkeelle, niin totta kai siitä pitää keskustella, miten me niihin suhtaudumme. Me käymme sitä ihan normaaliin tapaan läpi.
Mikä on oma kantanne? Pitäisikö lupa antaa, jos STUK toteaa hankkeen turvalliseksi?
– Minä pohdin sitä, kun me olemme sen keskustelun käyneet. Minulla on perusperiaate elämässä, että tahdon oikeasti kuulla kaikki eri kannat ja pohtia niitä, Aalto väistää.
Kysymykseen, olisiko rakentamisen pysäyttäminen realistista, jos STUK luvat antaa, hän vastaa:
– Minusta tuntuu, että se saattaa koko hanke kaatua ihan omaan mahdottomuuteensa. Saattaa tulla uusi Olkiluoto siitäkin hankkeesta. Eli sekään ei ole sanottua, että homma menisi oikeasti eteenpäin. Sekin voi vaikuttaa tilannearvioon. Siksi korostan, että tässä vaiheessa se on Fennovoiman, Rosatomin ja STUK:in asia. Aika näyttää, missä vaiheessa me olemme sitten parin vuoden päästä.
– Sitten katsomme, mikä tilanne on ja mihin voi vaikuttaa poliittisesti, mitkä ovat asioita, joista on jo päätetty poliittisesti ja mitkä äänestykset olemme hävinneet. Eli onko mitään enää tehtävissä. Totta kai tällainen kaikki vaikuttaa.
Fortumin ydinreaktorit Loviisassa vanhenevat vuosina 2027 ja 2030. Seuraava hallitus joutuneekin pohtimaan myös Loviisa 3:n lupa-asioita.
– Me olemme koko ajan puhuneet siitä, että me emme ole tahtoneet antaa uusia periaatelupia yhdellekään uudelle ydinvoimalalle.
Kysymystä, olisiko vanhojen tilalle tuleva Loviisa 3 uusi, Aalto sanoo pitävänsä hyvänä.
– Varmasti me käymme senkin keskustelun vielä eri ryhmissämme läpi.
Mikä on henkilökohtainen kantanne?
– Ei minulla tässä vaiheessa ole, minä haluan käydä nimenomaan sen yhteisen keskustelun tästä aiheesta. Ensin pitäisi tulla jokin esitys, sitten tehdään kannanmuodostus siihen asiaan. Minä en tykkää lähteä spekulatiiviseen keskusteluun, vaan haluan tehdä sen faktojen pohjalta. Se vaikuttaa.
– Fennovoimahankkeen osaltakin tehtiin niin, että se on ihan selkeästi uusi ydinvoimalupa, mikä myönnettiin. Vastustimme sitä kovasti. Teimme kaikkemme, mutta hävisimme kaikki äänestykset. Me teimme oman vaihtoisen energiamallimme, jolla se yhdeksän terawattituntia, jonka Fennovoiman Hanhikiven laitos tuottaa, voitaisiin vaihtoehtoisesti toteuttaa. Se on meidän systemaattinen linjamme eikä tähän mitään muutoksia ole näköpiirissä.
Yritystukilistassa ”jokainen euro pohdittu tarkkaan”.
Vihreät julkaisi tällä viikolla 800 miljoonan euron listan, jolla se olisi valmis leikkaamaan yritystukia (katso lista alta). Mukana oli muun muassa leikkaus matkustajaliikenteeseen eli lähinnä ruotsinlaivojen tukeen.
Demokraatti tiedusteli Touko Aallolta myös, onko vihreiden leikkauspaketti sellainen, että se voitaisiin viedä aina hallitusneuvotteluihin asti ja voisiko se olla jopa kynnyskysymys.
Aalto kääntää keskustelun yritystukia pohtivaan parlamentaariseen työryhmään.
– Varmaan siihen vaikuttaa aika paljon parlamentaarinen työryhmä, minkätyyppiseen konsensukseen se pääsee ja minkätyyppisiä ehdotuksia sieltä tulee.
Aallon mukaan yritystukien ja ympäristölle haitallisten tukien lista on vihreiden vaihtoehtobudjetin pohja.
– Totta kai vaihtoehdobudjetti on esimerkki siitä, että jos olisimme päättämässä, tekisimme tämäntyyppistä politiikkaa. Aina pitää muistaa, että politiikka jos mikä on kompromissien taidetta. Ei siellä voi, oli kuka tahansa hallituksessa, yksikään puolue sanella muille, että näin mennään.
Lisää aiheesta
– Mutta kyllä meidän viestimme on koko ajan se, että vero- ja yritystukijärjestelmää tulisi perata, uudelleenkohdentaa ja osittain karsia. Jokainen yritystukiin annettava euro pitäisi pystyä pohtimaan. Miten se hyödyttää koko kansantaloutta, miten se uudistaa elinkeinoelämää ja samaan aikaan miten se vie meitä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa? Kyllä me näistä periaatteista pidämme tiukasti kiinni ja tuomme ehdotuksia.
Aallon mukaan listan jokainen euro on pohdittu tarkkaan ja listaa on ollut tekemässä Suomen parhaita tutkijoita ja ministeriöiden virkamiehiä. Tai virkahenkilöitä, kuten hän lisää.
– Niiden esitysten pohjalta olemme pyrkineet pohtimaan, miten budjetin sisällä, miten veropolitiikan sisällä kokonaisuudessaan voidaan tehdä uudistuksia. Se on meidän keskeinen viestimme.
”Se on vihreää.”
Vihreät vetoaa vasemmistolaisiin, mutta puolueen talouspolitiikka on oikeistolaista – kannatus voi olla äkkiä syöty. Näin oli hiljattain otsikoitu Talouselämässä julkaistu poliittisen historian dosentin, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railon artikkeli.
Railon mukaan vihreiden periaateohjelmissa kaksi teemaa on toistunut jo ainakin kaksikymmentä vuotta: perustulo ja verotuksen painopisteen siirtäminen tulojen verotuksesta kulutuksen verottamiseen.
”Ongelma on, että nämä teemat ovat talousideologisesti pikemminkin oikeistolaisia kuin vasemmistolaisia”, Railo kirjoittaa.
”Vasemmistolaista talouspolitiikkaa vihreiden politiikka ei kuitenkaan ole. Puolue itse torjuu ajatuksen talouspolitiikkansa oikeistolaisesta painotuksesta jyrkästi”, Railo jatkaa.
Railon sanat käyvät toteen. Onko teidän talouspolitiikkanne oikeistolaista?
– Oikeistolaista se ei kyllä ole, Touko Aalto vastaa.
Mitä se on?
– Se on vihreää. Jos puhutaan jostain oikeistopuolueista, niin kyllä me olemme voineet ymmärtää työn tarjonnan lisäämisen, työmarkkinoiden uudistamisen ja yhteiskunnan isojen rakenneuudistusten lisäämisen. Rakennepuolta on korostettu.
– Mutta kyllä me olemme olleet vahvasti, ehkä voisiko sanoa vasemmalla siinä, että olemme korostaneet koko ajan oikeudenmukaista tulonjakoa, hyvinvointivaltiota, koulutukseen ja ihmisten hyvinvointiin panostamista ja ennen kaikkea hyvinvointipalveluihin panostamista. Minä en tiedä, kuka sitä voi pitää millään mittarilla epäoikeudenmukaisena tai oikeistolaisena.
”Aina suora tulonsiirto pienituloiselle.”
Aallon määrittelemänä vihreät on sosiaali-liberaali puolue, joka pyrkii taistelemaan köyhyyttä, tuloerojen kasvua ja eriarvoistumista vastaan ja samalla uudistamaan yhteiskuntaa tätä päivää vastaavaksi.
Aallon mukaan paljon parempi on aina suora tulonsiirto pienituloiselle ihmiselle kuin verojärjestelmään tehdyt poikkeuksen poikkeukset tai alennetut arvonlisäverokannat.
– Minun ehtona on se, että jos verotuksen painopiste siirretään kulutukseen ja haittoihin, se edellyttää voimakkaita tulonsiirtoja ennen kaikkia pienempiin tulodesiileihin, suoria tulonsiirtoja pienituloisille. Sillä tapaa voidaan estää regressiivinen verokehitys ja tasaverokysymys.
Näitä tukia vihreät esittävät karsittavaksi syksyllä:
1. Kilometrikorvaukset (140 miljoonaa euroa)
2. Työmatkavähennykset (58 miljoonaa euroa)
3. Dieselin alennettu verokanta (100 miljoonaa euroa)
4. Työkoneiden alennettu verokanta (110 miljoonaa euroa)
5. Turpeen alennettu verokanta ja metsähakkeen tuki (20 miljoonaa euroa)
6. Kaivosten alennettu sähkövero (19 miljoonaa euroa)
7. Teollisuuden päästökauppakompensaatio (27 miljoonaa euroa)
8. Teollisuuden energiaverojen palautus (218 miljoonaa euroa)
9. Irtaimen käyttöomaisuuden nopeutetuista poistoista syntyvän veroedun pienentäminen (100 miljoonaa euroa)
10. Matkustajaliikenteen tuki (20 miljoonaa euroa)
Yhteensä 812 miljoonaa euroa.
(Luvuissa on vihreiden mukaan vuosivaihtelua ja ne tarkentuvat talousarvioprosessin edetessä.)
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.