Suomalaismeppejä puhutti etenkin EU:n tulevan puhemiehen valinta. Parlamentin jäsenet valitsevat puhemiehen ensi tiistaina. Tällä hetkellä näyttää siltä, että äänestyksestä on tulossa äärimmäisenä jännittävä keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän ja sosialidemokraattisen S&D ryhmän ehdokkaiden kesken.

Tilanne on tulehtunut, sillä EPP vetoaa sopimukseen, jonka mukaan puhemiehen tehtävään pitäisi valita EPP:n edustaja. 2014 parlamentin isot ryhmät sopivat, että vaalikauden alkupuoliskon ajan puhemiehenä toimii sosialidemokraatti – saksalainen sosialidemokraatti Martin Schultz on hoitanut tehtävää – ja loppupuoliskon keskustaoikeiston edustaja.

Sosialidemokraateissa on puolestaan tulkittu, että sopimus ei enää ole voimassa muun muassa siksi, että unionin johtotehtävät näyttävät kasautuvan EPP:lle. Jos seuraava puhemies edustaa EPP:tä, ryhmällä olisi hallussaan värisuora eli niin komission, Eurooppa-neuvoston kuin parlamentin puheenjohtajuus.

– En aio mennä syvemmällä, te joudutte nyt tulkitsemaan minua, Torvalds sanoi.

Demokraatti pyysi Torvaldsia tilaisuuden jälkeen tarkentamaan puheitaan.

– Minä ymmärsin hänen (Junckerin) ilmoituksensa silloin elo-syyskuussa, kun hän sanoi, että hän ei välttämättä ole puheenjohtajana tämän ruljanssin jälkeen, niin minä ymmärsin sen lääketieteellisenä ilmoituksena, Torvalds sanoo.

Ruljanssilla hän viittaa kysymykseen siitä, onko EPP:lle syntymässä värisuora.

Luuletteko siis, että Juncker ei jatkaisi?

– En ota kantaa nyt.

Mikä se lääketieteellinen ongelma on?

– Minä en lähde spekuloimaan sillä, Torvalds sanoo, mutta vahvistaa, ettei viittaa alkoholin käyttöön, jonka on huhuttu olevan ongelmallista Junckerille. Juncker on tämän kiistänyt.

Eli jos EPP:llä olisi kaikki kolme puheenjohtajuutta, voisiko Junckerinkin rooli olla jonkinlainen pelinappula tässä?

– Minä en usko, että se on siitä kiinni, Torvalds sanoo.

Kokoomuksen meppi Henna Virkkunen ei tiedotustilaisuudessa kyseenalaistunut Junckerin jatkoa.

– Lähtökohtaisesti hänen kautensa ei ole mitenkään katkolla nyt vaikka puolivälissä kautta ollaankin menossa. Komissio on valittu koko toimikaudeksi.

Virkkunen totesi, että Junckerin, joka toimi ennen Luxemburgin pääministerinä, tehtävää ovat varjostaneet hänen kotimaansa Luxemburgin verosopimukset.

– Mutta toisaalta nähdäkseni niissä ei siinä mielessä ole mitään uutta, koska se on ollut vuosia tiedossa, että Luxemburg nimenomaan aktiivisesti vastusti näitä monia verotietojen vaihtoja EU:n sisällä. Siellä oli muitakin maita, mutta usein Luxemburg oli nimenomaan vahvasti sillä kannalla, se halusi tehdä näitä omia verosopimuksia. Nyt tästä on päästy eteenpäin.

Virkkusen mukaan EU:n isoin ongelma ei ole komission toimintakyky vaan se, etteivät jäsenmaat ole ottaneet tarpeeksi vastuuta Euroopan Unionin kehittämisestä.

– Päätöksentekovalta on Euroopan parlamentilla ja jäsenmaiden ministerineuvostolla ja tässä ennen kaikkea päämiehiltä tietysti tarvitaan vahvaa linjaa viedä Euroopan Unionia eteenpäin, Virkkunen sanoi ja peräsi myös Suomen hallitukselta aktiivista otetta EU:n kehittämiseen.

– Sitä liioitellaan tavattoman paljon, kuinka epäsuosittu EU on ja poliitikotkaan eivät rohkeasti lähde puolustamaan EU:ta, hän harmitteli.

Myös Jaakonsaari korosti EU:n kasvanutta suosiota.

– Brexitin jälkeen pelättiin, että monissa muissa alkaa samanlainen keskustelu. Kävikin vähän päinvastoin, kaikissa maissa on EU:n uskottavuus ja ikään kuin kannatus kasvanut.

Liisa Jaakonsaari nosti esille myös sen, että Suomi on pian arktisen neuvoston puheenjohtajamaa. Esillä on ollut idea, jonka mukaan Suomessa järjestettäisiin näissä puitteissa huippukokous, johon voitaisiin kutsua presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin. Näin ollen he voisivat tavata ensimmäisen kerran Suomessa.

Jaakonsaari liputtaa idean puolesta.

– Suomella olisi ikään kuin saranaa vaikuttaa tässä moneen isoon asiaan, jos on tahtoa ja kotimaiselta kylätappelulta ehditään isompiin kuvioihin puuttua.

Ylipäänsä Liisa Jaakonsaari uskoo, että vuodesta 2017 tulee hektinen ja jollain tavalla käänteentekevä.

Hän pohti tässä yhteydessä eritoten USA:n presidentinvaalin seurauksia ja sitä, voiko autoritäärinen johtajuus nousta eri puolilla Eurooppaa.

Jaakonsaari spekuloi sillä, jos Putin ja Trump sopisivat keskenään maailmanjärjestyksestä ja totesi, että siinä tapauksessa Euroopan Unionin pitäisi olla poikkeuksellisen vahva ja yhtenäinen.

– Sen takia minusta olisi ensinnäkin väärin ja toisaalta kohtalokasta unionille, jos kaikki EU:n ikään kuin kasvot, johtopaikat ja johtaminen olisi yhden ryhmän käsissä, Jaakonsaari sanoi ja viittasi kamppailuun puhemiehen paikasta.

Jaakonsaari otti kantaa myös Ranskan presidentiksi hamuavan oikeistopopulisti Marine Le Penin puheisiin.

– Hän sanoo, että kaikki muut puolueet Euroopassa ovat ihan samaa eliittiä, vain hän on vaihtoehto. Jos tämä on se trendi, jota kansalaiset ikään kuin tukeutuu, silloin on erittäin hyväkin se, että esimerkiksi sosialidemokraattien ja maltillisen oikeiston tiet vähän erkanevat, hän sanoi ja viittasi puhemiesvaaliin.

– Ei se tarkoita mitään suurta riitaa, parlamenttiin löytyy ne koalitiot, joilla ratkaistaan asioita. Parlamentissa on paljon EU-myönteistä voimaa, mutta liimautuminen yhteen vie ihmisten mielistä vaihtoehtoja pois, mikä nostaisi sitten kansallismielistä äärioikeistoa, Jaakonsaari huolehti.