Yksi on yhtiöittäminen eli julkisten hallintotehtävien siirto yksityisille. Toinen on yhdenvertaisuuden toteutuminen ja kolmas aikataulu.

– Onko aikataulu sellainen, että se vaarantaa perusoikeuksien käytännön toteutumisen siirtymävaiheessa. Nämä kolme kysymystä ovat niitä isoja, mitä siellä pohditaan.

Pöystin mukaan asioiden tilaa on vielä liian aikaista sanoa.

Yhtiöittämisessä on hänen mukaansa kysymys siitä, onko niin, että EU-oikeus edellyttää sitä vai eikö edellytä.

– Hallituksen tulkintahan on ollut se, että on EU-oikeudellisesti turvallisempi tie on yhtiöittäminen ja että se on myöskin tarkoituksenmukaista vertailuasetelman ja palveluiden laadun ja kehittämisen kannalta. Tämä on hallituksen esityksessä.

Mikä oma tulkintanne on?

– Minä en ota nyt henkilökohtaista kantaa.

Miltä näyttää yleinen tulkinta tähän asiaan?

– Minä en sitä ala spekuloimaan, kun valiokuntatyö on kesken ja se on luottamuksellista, en sitä spekuloi sen kummoisemmin, en omaani ja mitä siellä tapahtuu.

Julkisuudessa on ollut tietoja, että haasteita sotessa riittää ongelmia. Ylen mukaan pääministeri Juha Sipilä sanoi Pääministerin haastattelutunnilla Yle Radio Suomessa, että sote-uudistuksen julkisten palvelujen yhtiöittäminen ei ehkä saakaan perustuslakivaliokunnan siunausta.

– Perustuslakivaliokunnasta on kuulunut sellaisia viestejä, että sote-ratkaisuun joudutaan joka tapauksessa tekemään muutoksia, sanoi kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayh Savon Sanomille pari päivää sitten.

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero kirjoitti jo 3.6. blogissaan, että mikään pakko ei olisi nyt esitetyllä tavalla yhtiöittää maakunnan omassa tuotannossa suoraan valinnanvapauden palvelujen piiriin kuuluvaa palveluntuotantoa.

– Pakko ei tule EU:sta eikä perustuslaista. Se on pelkkä poliittinen päätös ja linjaus. Hallituksen esityksessäkin lukee, että se on vain poliittista harkintaa, hän kommentoi tuolloin blogiaan Demokraatille.

Sipilän ulostulon jälkeen Paatero on myös vaatinut kuntien “pakkoyhtiöittämispilotin” lopettamista.