– Lausuma sisältää erittäin paljon oikeita, tervetulleita ja hyviä linjauksia. Erittäin kiitettävänä voi pitää esimerkiksi arktista yhteistyötä koskevaa osiota, samoin kuin naisten ja tyttöjen oikeuksien korostusta, myös seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskien, Tuomioja kirjoittaa.

Tuomiojan mukaan monin paikoin linjaukset menevät ”paljon pidemmälle oikeaan suuntaan kuin esimerkiksi Sipilän hallituksen hallitusohjelma ja tähänastiset toimet”.

– Tämä koskee niin ilmastonmuutoksen torjuntaa, kestävää kehitystä, kaikenlaisen syrjinnän kieltämistä kuin maahanmuuttoa ja pakolaisia. Jos kaikki tämä on todella tarkoitettu toteutettavaksi niin seuraava askel olisi, että hallitus Suomessa peruisi yli 40 prosentin leikkaukset kehitysyhteistyöhön ja niihin resursseihin, joita tarvitaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Tästä voi todella onnitella myös ulkoministeri Soinia, Tuomioja sanoo.

Tuomioja kuvailee annettua julkilausumaa poikkeuksellisen pitkäksi ja maailmaa syleileväksi. Tällaisena se tuo Tuomiojan mieleen erityisesti neuvostosuhteissa harrastetun, jo pitkälti kuopatun kommunikea-kulttuurin.

– On selvää että poliittisilla johtajilla on oikeus ja heillä täytyy olla mahdollisuus tehdä yhdessä muiden maiden johtajien kanssa aloitteita ja ehdotuksia ja toimia niiden toteuttamisen puolesta. Mutta julkilausumakäytäntö herättää myös valtiosääntökysymyksiä, Tuomioja kirjoittaa.

Tuomiojan mukaan keskustelua voi syntyä silloin, kun lausumissa sitoudutaan erikseen nimettyihin hankkeisiin, jotka edellyttävät parlamenttien budjettipäätöksiä toteutuakseen. Kun sitoumuksia voidaan tehdä ja toteuttaa vain maiden perustuslakeja kunnioittaen, voi se Tuomiojan mukaan tarkoittaa esimerkiksi Yhdysvaltojen kohdalla Obaman tekemien linjausten nopeaa romuttumista, jos republikaanit ottavat presidentinvaaleissa voiton.