Siinä kohdennetaan enintään 3 miljardia euroa kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeinä pidettäviin kokeiluihin. Hallitusohjelman mukaan kertaluonteisten menojen katteeksi 2,5 miljardia voidaan kerätä valtion suorista yhtiöomistuksista ja loput 500 miljoonaa muista omaisuuseristä.

Velkaa ei siis investointeihin oteta. Tästä hallitusohjelman kirjauksesta entinen ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) on kuitenkin vahvasti eri mieltä. Hän on kertonut kantansa jo aiemmin sosiaalisessa mediassa eikä se ole siitä muuksi muuttunut.

– Nyt kun tilanne on se, että korot ovat lähestulkoon negatiivisia, niin jos valtio tarvitsee rahaa investointeihin, ei ole mitään järkeä myydä tuottavaa omaisuutta niiden rahoittamiseksi. Sen sijaan kannattaa käyttää nollakorkoista lainaa, jos on kysymys nimenomaan investoinneista eikä käyttömenoista, Tuomioja sanoo Demokraatille.

Velanottaminen investointeja varten olisi Tuomiojan mukaan järkevää politiikkaa.

– Päinvastoin olisi järjetöntä myydä pois omaisuutta, joka tuottaa koko ajan tuloja budjettiin, kun sen voi tehdä sellaisella velanotolla, joka ei maksa korkoina mitään. Totta kai velka on maksettava takaisin, mutta jos on kyse investoinneista, totta kai ne tehdään aina sellaisten laskelmien pohjalta, joista syntyy tuottoa.

Kun Tuomiojalta tarkistaa, onko hänen puheessaan kuultavissa myös kritiikkiä tai epäilys siitä, etteivät kaikki kertaluonteiset menot olisi aitoja investointeja, hän sanoo, että vielä ei ole ihan selvää kaikki se, mihin rahaa käytetään. Asiasta on käyty jo aiemminkin julkista poliittista vääntöä.

– On vähän vaikea sanoa, että kaikki olisivat aitoja kertaluonteisia investointeja. Jos rakennetaan koulua niin kyllähän se koulun käyttäminen tuo lisäkustannusta, että ei pidä tällä tavalla pettää itseään, Tuomioja sanoo.

– Hallitusohjelmassa (sen liitteessä) ei ole niin täsmällisesti edes kaikkea määritelty. Kun näitä investointeja lähdetään toteuttamaan, pitää todella katsoa sitten niin, että ne ovat sitten aidosti kertaluonteisia.

Tuomiojan kanta on se, että kaikki kertaluonteisten investointien menot pitäisi ottaa velkana eikä siis valtion omaisuutta myymällä. Mitään syömävelkaa ei hänen mukaansa kuitenkaan pidä ottaa.

Hallitusohjelmaneuvottelujen aikana julkisuuteen vuoti tietoa, jonka mukaan vasemmistoliitto olisi ollut halukas rahoittamaan investointeja velkarahalla omaisuuden myynnin sijaan. Puolue poikkesi neuvotteluista tämän vuoksi jopa tuumaustauolla.

– En tiedä, millainen se keskustelu juuri silloin oli, mutta eihän hallitusohjelmassa ole mitään sellaista, että se estäisi jatkossa järjenkäytön, Tuomioja kommentoi.

Tuomioja aikoo käyttää asiasta kansanedustajana ja eduskuntaryhmän jäsenenä jatkossakin julkisia puheenvuoroja.

Valtion omaisuuden myynnistä päättää hallitus. Jos eduskunnassa olisi asiaan liittyvä äänestys, miten Tuomioja toimisi?

– Lähdetään siitä, että tällaisia päätöksiä ja ehdotuksia ei tule, niin ei tarvitse ottaa tällaisiin hypoteettisiin kysymyksiin kantaa.

Kotimaisen finanssipolitiikan ohella entinen ulkoministeri Tuomioja ottaa kantaa myös kansainvälisiin asioihin. Venäjällä poliisien otteet ovat olleet viime aikoina poikkeuksellisen kovia.

Mieltä on osoitettu muun muassa sen takia, ettei oppositio pääse osallistumaan kunnolla Moskovan paikallisvaaleihin.

Tuomioja vaikuttaa olevan hieman hämillään tämän hetken Venäjän tapahtumista.

– Voi spekuloida monen suuntaan.

Hän ei usko, että mielenosoituksilla olisi ainakaan välitöntä merkitystä tai että se horjuttaisi vallanpitäjiä. Koska kyseessä ovat paikallisvaalit, Tuomioja on pohtinut myös, miksi poliisi on toiminut niin voimallisesti ja kuvaa tapahtumista ja poliisin rajusta toiminnasta on ollut avoimesti saatavilla.

– Onko tässä laajempikin sanoma kaikille, jotka haluavat vallanpitäjiä horjuttaa vai onko sisäisestikin jotain vallantavoittelua menossa, koska siellähän oli yhden toimittajan tapauskin, jossa poliisi joutui peräytymään, Tuomioja kysyy.

Hän viittaa venäläisen tutkivan toimittajan Ivan Golunovin syytteiden kumoamiseen. Golunov pidätettiin ja häntä syytettiin huumekaupasta. Myöhemmin syytteet hylättiin ja kerrottiin määräyksestä, jonka mukaan kaksi pidätyksestä vastuussa ollutta korkea-arvoista poliisia erotetaan.

– En tiedä onko siellä sisäisestikin valtataistelua näiden turvallisuuselinten sisällä menossa. Tämä on ensimmäinen kerta kuin näin näyttävästi osoitettiin poliisin toimivan väärin, Tuomioja sanoo.

Kysymykseen siitä, kertovatko viimeaikaiset tapahtumat siitä, etteivät asiat ole presidentti Vladimir Putinin hanskassa vai nimenomaan siitä, että ne ovat, Tuomioja sanoo, että ”juuri se on se suuri kysymysmerkki”.

– Voi vain spekuloida, onko tämä Putinista lähtöisin olevaa vallankäyttöä vai onko voimia, jotka toimivat Putinista riippumatta.

Minulla ei ole tähän vastausta tai ei ole siitä tietoa.

Monissa maissa pohditaan nyt, onko Venäjällä tapahtumassa jotakin uutta ja millaista kehitys mahdollisesti olisi.

– Sitä on jälleen kerran hyvin vaikea sanoa, koska ulos ei näy kaikkea mitä todellisuudessa tapahtuu. Välittömästi en usko, että tapahtuu muutoksia, Erkki Tuomioja sanoo.

Hän lisää, että ainakin joku on nyt nähdyn perusteella katsont tarpeelliseksi toimia Moskovassa opposition suhteen kovin keinoin. Jonkun tahon mielestä opposition toiminnassa siis nähdään jonkinlaista uhkaa.

Tuomioja sanoo, että yleisesti ottaen on tiedossa, että tyytymättömyys Venäjällä on kasvanut. Sitä on kuitenkin vaikea nähdä, kenen hyväksi tai haitaksi se tulee koitumaan.

Venäjän talouden heikkouksien Tuomioja näkee olevan sisäsyntyisiä. Toisin sanoen Krimin valtauksen vuoksi maalle asetetut pakotteet eivät ole juuri vaikuttaneet. Maassa vallitsee eräänlainen stagnaatio.

– Siellä ei näy oikein olevan paljon parempaa tulevaisuutta kenelläkään.

Se, että Venäjä otti Ukrainalta Krimin, toi Venäjän johdolle maan sisällä vain lyhytaikaista suosiota.

– Muita etuja se ei tuonut. Krimin sillan miljoonainvestointikin tarkoitti, että monet tarpeelliset investoinnit pantiin jäihin.
Maanosamme pisin silta Krimin niemimaan ja Venäjän välillä avattiin keväällä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa tasavallan presidentti Sauli Niinistön vieraana parin viikon kuluttua.

Etukäteen kiinnostavaa on muun muassa, nouseeko tapaamisessa esiin Venäjän sisäinen tilanne.

– Presidenttihän (Niinistö) on talousmiehiä. Varmaan hän haluaisi tietää ja kysellä myös Venäjän talouden tilanteesta ja näkymistä, niistä vastauksista voi sitten jotain päätellä, Tuomioja pohdiskelee.

– Ei tietenkään presidenttitapaaminen ole sellainen, jossa asetutaan ojentamaan Venäjää. On hyvä tehdä tiettäväksi, että asioita seurataan. Esimerkiksi poliisiväkivalta kadulla on täällä herättänyt kielteistä huomiota, hän jatkaa.

Jos Venäjällä on puhuttanut kovat otteet oppositiota kohtaan, USA:ssa on viime päivinä puhuttu rasismista. Keskustelu alkoi presidentti Donald Trumpin kehotettua neljää demokraattien naiskongressiedustajia menemään takaisin maihin, joista he ovat tulleet.

Kampanjatilaisuudessa yleisö innostui huutamaan ”send her back”, eli lähettäkää hänet takaisin. Kyse oli yhdestä neljästä, kongressiedustaja Illhan Omarista, joka tuli USA:han pakolaislapsena liki 30 vuotta sitten Somaliasta. Presidentti jäi kuuntelemaan huutoja.

Hiljattain puolestaan El Pason joukkoampuja julkaisi ennen hyökkäystään verkossa rasistisen merkinnän, jonka kohteena olivat latinot. Sittemmin onkin keskusteltu joukkoampujien motiiveista suuntaan ja toiseen ja siitä, mistä heidän toimintansa on saanut vaikutteita.

Erkki Tuomioja summaa, että on olemassa ”kaksi Trumpia”.

– Se joka on tviiteissä ja se joka lukee teleprompterista silloin kun avustajat ovat saaneet hänet sanomaan jotain järkevää.

Teleprompteri on kameran alapuolella oleva näyttö, josta puhuja lukee siihen sähköisesti siirrettyä tekstiä.

Tuomioja muistuttaa vihapuheen vaarallisuudesta.

– Vihapuhe miltä suunnalta tahansa madaltaa askelta vihatekoihin.

Tuomioja pelkää, että vihapuhe ja USA:n kahtiajakautuminen saattaa vain kiihtyä lähestyttäessä USA:n presidentinvaaleja.

– Esimerkiksi republikaaneissa ne, jotka vielä ennen Trumpin valintaa esittävät jonkinlaista kritiikkiä, ovat nyt täysin vaienneet, Tuomioja sanoo.

Yhdysvaltain vaalijärjestelmä on enemmistövaalijärjestelmä eli vaikka Trumpin ydinjoukko on vähemmistönä se on enemmistönä republikaanien äänestäessä ehdokkaista. Näin ollen ne jotka eivät Trumpia hyväksy ja kaikkia hänen tekemisiään, pelkäävät oman asemansa puolesta eivätkä sen vuoksi uskalla ottaa kantaa.

Lue tästä linkistä, miten pääministeri Antti Rinne kommentoi Venäjän tilannetta tänään Demokraatille.