SAK:n tuore puheenjohtaja Jarkko Eloranta varoittaa hallitusta työmarkkinarauhan horjuttamisesta. Kokoomuksen riveistä tulleet ehdotukset hermostuttavat hänen mukaansa palkansaajia ja järjestöjä, varsinkin kun luottamus hallitukseen on jo valmiiksi heiveröinen.

– Ilmapiiriä ei tarvitsisi nyt tulehduttaa eikä osapuolia hermostuttaa tällaisilla irtiotoilla, jotka eivät ole ainakaan taloudellisesti perusteltuja tai edes poliittisesti välttämättömiä, Eloranta sanoo STT:n haastattelussa.

Viime syksynä työelämän kiristyssuunnitelmat johtivat siihen, että noin 30 000 mielenosoittajaa kerääntyi Helsingin Rautatientorille osoittamaan mieltään. Myös paperitehtaat ja lukuisat liikennevälineet seisahtuivat protestina hallituksen toimille.

– Kilpailukykysopimus oli jo sinänsä vaikea ratkaisu monille liitoille. Palkansaajilla on varmasti fiilis, että he ovat leiviskänsä tehneet, eikä lisää kiviä reppuun pitäisi laittaa, Eloranta muotoilee.

Eloranta huomauttaa, että AKT ja Rakennusliitto ovat syksyllä neuvottelemassa työehtosopimuksistaan, ja kuuntelevat varmasti herkällä korvalla hallituksen sanomisia. Liittojen neuvotteluista tulee Elorannan mukaan joka tapauksessa vaikeat.

– Kaikin keinoin pitäisi turvata se, että työrauha säilyy ja liitoille saadaan säälliset sopimukset.

AKT, Rakennusliitto ja Suomen Elintarviketyöläiset eivät ole mukana kilpailukykysopimuksessa, ja käyvät siksi neuvottelut työehtosopimuksistaan itse liittokohtaisesti. Omista neuvotteluista huolimatta alojen työntekijöiden sosiaaliturvamaksut nousevat kuten muillakin palkansaajilla. Sen sijaan työajan piteneminen on vielä auki.

– Se on aivan selvää, että myös heidän pöydissään työaikakeskustelu joudutaan käymään, Eloranta sanoo.

Vasta keväällä voidaan hänen mukaansa arvioida, kuinka tasapuolisessa asemassa eri SAK:laisten liittojen työntekijät keskenään ovat.

Edunvalvojien katseet kohdistuvat lähiviikkoina Juha Sipilän (kesk.) hallituksen budjettisuunnitelmiin. Palkansaajakenttää kiinnostaa varsinkin se, miten hallitus aikoo saavuttaa tavoitteensa työllisten määrän kasvattamisesta 110 000 henkilöllä. Uusia toimia tarvitaan, sillä tavoitteesta ollaan vielä kaukana.

SAK:ssa karsastetaan uusia kiristyksiä. Työttömyysturvaa ollaan jo nyt leikkaamassa ensi vuoden alusta tuntuvasti, kun ansiosidonnaisen kesto lyhenee sadalla päivällä 400 päivään ja alle kolmen vuoden työhistorialla 300 päivään.

Elorannan mielestä hallituksen pitäisi keskittyä talouskasvun vauhdittamiseen esimerkiksi infrahankkeita tukemalla, koska työttömien patistaminen ei tuo lisää työtä. Monien työttömien tilanne on hänen mielestään jo nyt kohtuuton.

– Ihmisten toimeentulo vaikeutuu entisestään erilaisten karenssien ja sanktioiden myötä, kun työn vastaanottamisen velvoitteita kiristetään.