Valtioneuvoston EU-ministerivaliokunta sai viime viikon torstaina muokatuksi kantansa EU:n 7-vuotiseen budjettiesitykseen sekä jättimäiseen 750 miljardin elpymisrahastoon.

Perustuslakivaliokunnan perjantaisesta pöytäkirjasta oli luettavissa, että valiokunta on antanut asiasta kannanoton. Aivan tavanomaisia tällaiset kannanotot eivät ole.

Perustuslakivaliokunnan kannanoton mukaan nyt käsillä olevassa asiassa perustuslain 50 §:n 3 momenttiin ei voida kuitenkaan perustaa valtioneuvoston pyynnön mukaista laajaa, erittelemätöntä ja pitkäkestoista vaiteliaisuutta.

Ilta-Sanomat kertoi tänään, että perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajan Antti Häkkäsen (kok.) mukaan tilanne oli viime perjantaina sietämätön, sillä selvitystä ei saatu edes asiantuntijoiden käyttöön.

Keskustelua linjaa nyt Twitterissä nyt myös eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.), joka perustelee laajasti valtioneuvoston vaadetta vaiteliaisuudesta.

Hän sanoo olevan normaalia, että valtioneuvosto pyytää eduskunnalta vaiteliaisuutta asioissa, jotka voivat vaarantaa Suomen neuvottelutavoitteet.

– Toinen tavanomainen syy on se, että julkistaminen vaarantaisi Suomen tai EU:n kansainvälisiä suhteita paljastaessaan esimerkiksi muiden maiden neuvotteluasetelmia (miten vaikka Saksa suhtautuu) tai neuvostotasolla salassapidettäviä tietoja (esim. neuvoston pj:n laskelmat), hän jatkaa.

Tuppurainen toteaa, että vaiteliaisuuspyynnössä painaa Suomen ulkopoliittinen ja taloudellinen etu, eikä sitä pyydetä kevyin perustein. Rahoituskehysneuvottelut ovat tyyppiesimerkki asiasta, jossa tarvitaan vaiteliaisuutta.

– Yleinen käytäntö on ollut, että rahoituskehysneuvotteluasiakirjat ovat vaiteliaisuuden piirissä koko neuvottelujen keston ajan.

Tuppurainen huomauttaa, että esimerkiksi edellinen hallitus, jossa kokoomus oli mukana, on salannut asiakirjan EJ24 2018 vp, joka on marraskuussa 2018 jo asetettu vaiteliaisuuden piiriin ja on siellä yhä.

– Ja nimenomaan koko asiakirjan osalta. Tätä ei ole kukaan kiistänyt.

– Edellisen kerran rahoituskehysneuvotteluihin liittynyt asiakirja oli eduskunnassa helmikuussa, vaiteliaisuuspyynnön kera, eikä silloinkaan asiassa nähty ongelmaa.

– Kuten valtioneuvosto on todennut, tässä asiassa on sen merkityksen takia erityisesti syytä käydä laajaa kansalaiskeskustelua. Siksi torstaina julkaistiin tiedote, joka sisältää aivan keskeisiä neuvottelukantojamme pakettiin.

– Kun suuri valiokunta sitä vielä lisäksi toivoi, valtioneuvoston kanslia arvioi maanantaina, mitkä tiedot voitaisiin vielä julkistaa.

Tuppurainen toteaa Häkkäsen muun muassa viitanneen siihen, etteivät asiantuntijat saaneet e-kirjettä käyttöönsä perjantaina.

– Tämä oli eduskunnan oma päätös, joka liittyi puhemiesneuvoston ohjeeseen olla käsittelemättä salaisia asioita Teams-yhteyden kautta. Tässä ei valtioneuvostolla ollut roolia, ministeri huomauttaa.

E-kirjeillä ministeriö antaa eduskunnalle selvityksiä vireillä olevista EU-asioista.

– Valtioneuvosto korostaa, että asiassa on syytä käydä laajaa kansalaiskeskustelua. Nyt esitetty E-kirje on yksi osa prosessia, Tuppurainen toteaa.

Hän lisää, että lakiesityksistä annetaan vielä useita tarkempia E- ja U-kirjeitä sekä hallituksen esityksiä, noudattaen julkisuuslain ja perustuslain kirjauksia sekä muita asiaan liittyviä säädöksiä.

On normaalia, että valtioneuvosto pyytää eduskunnalta vaiteliaisuutta asioissa, jotka voivat vaarantaa Suomen neuvottelutavoitteet. 1/11

— Tytti Tuppurainen (@TyttiTup) June 11, 2020