Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart huomauttaa, että Israelia olisi periaatteessa varsin helppo painostaa, mutta siihen ei ole ollut riittävää valmiutta.

-  Israel on pieni maa, joka on täysin riippuvainen ulkomaankaupasta. Gazan operaatiossa se on riippuvainen Yhdysvaltain antamasta sotilaallisesta tuesta, Stewart sanoo.

-  Lisäksi Israelille merkitsee paljon, että se on osa läntisten demokratioiden yhteisöä. Sitä siis kiinnostaa, mitä läntisessä maailmassa sanotaan, sillä on materiaalinen intressi ulkomaankaupan suhteen ja se tarvitsee sotilasapua.

-  On ensinnäkin suuri ymmärrys ylipäänsä Israelin tilanteelle Lähi-idässä ja sen turvallisuusuhille. Monissa Euroopan maissa painaa holokaustin varjo edelleen, eikä haluta painostaa Israelia, joka on ollut juutalaisille turvasatama.

-  Euroopassa maahanmuuttoa vastustavat etnonationalistit ja oikeistoradikaalipuolueet ovat ryhmittyneet Israelin tueksi, koska ne näkevät Israelin käyvän taistelua islamia, islamismia tai terrorismia vastaan.

YHDYSVALTAIN vastatoimilla olisi Stewartin mielestä nopein vaikutus.

-  Euroopan unionin vahva keino olisi jäädyttää EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus, jonka perustana ovat ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen.

-  Vielä järeämpi keino olisi asettaa Israel kauppasaartoon. EU on Israelin suurin kauppakumppani.

-  Mutta nämä asiat ovat EU:n yksimielisen päätöksenteon takana, eikä näytä todennäköiseltä, että kumpaakaan saataisiin tehtyä. On tiettyjä EU-maita, Unkari etunenässä, mutta myös Itävalta ja Tshekki, ja ne todennäköisesti estäisivät boikotit, kauppasaarrot tai assosiaatiosopimuksen jäädyttämisen.

SUOMI voisi Stewartin mielestä tukea tai ajaa sopimusjäädytystä, ja reagoida diplomaattisin keinoin.

-  Suomi voisi esimerkiksi kutsua suurlähettiläänsä Tel Avivista kotiin konsultaatiota varten tai kutsua Israelin suurlähettilään Helsingissä puhutteluun.

-  Palestiinan valtion tunnustamista voisi harkita. Se ei ole ratkaisu Gazan tilanteeseen, mutta osoittaa horisonttia kahden valtion malliin, joka on ollut Suomen politiikkana vuosikymmeniä.

-  Nämä olisivat osa tätä politiikan tekemisen skaalaa, jossa lähetetään viestejä.

Suomen valtiojohto vaati maanantaina loppua Gazan siviilien kärsimyksille.

KANSAINVÄLINEN rikostuomioistuin (ICC) on antanut pidätysmääräykset Israelin pääministeristä Benjamin Netanjahusta ja maan entisestä puolustusministeristä Yoav Gallantista. Heitä epäillään sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Gazan sodan aikana.

-  Jotta oikeudenkäynti etenisi, vaatisi se, että Netanjahu ja entinen ministeri luovutettaisiin oikeuden eteen. Sitä ei ole mahdollista tehdä, elleivät he mene sellaiseen maahan, joka suostuu sen tekemään.

-  Yksi tapa painottaa oikeudellisen tien merkitystä olisi osoittaa tukea kansainväliselle rikostuomioistuimelle tai esimerkiksi tukea sitä rahallisesti.

STEWART ARVIOI, ettei kansainvälinen yhteisö ehdi auttaa Gazaa sen asukkaiden kannalta ajoissa.

-  Tätä on tosi vaikea pysäyttää, ellei Israelia ei saada muuttamaan politiikkaansa uhkaamalla voimakkailla vastatoimilla.

-  Tämä on se pakki, mitä on. Yksi kansainvälisen järjestelmän ongelmista on, että ihmisten kärsimyksen pysäyttäminen reaaliaikaisesti on hyvin vaikeaa.

-  Herätään aivan liian myöhään ja odotettavissa olevat toimet ovat aivan liian vähäisiä. Toivon, että olen väärässä, mutta siltä se nyt näyttää.

Stewart huomauttaa, että Gazan tilanteen päätyminen nykytilanteeseen on seurausta länsimaiden kyvyttömyydestä ratkaista palestiinalaisten valtiotonta asemaa ja Israelin sotilasmiehityksen jatkumisesta palestiinalaisalueella.

Gazan sota on seurausta äärijärjestö Hamasin terrorihyökkäyksestä Israeliin lokakuussa 2023. Hyökkäyksessä kuoli yli 1  200 ihmistä, etupäässä Israelin kansalaisia. Hamas otti iskussa yli 240 panttivankia.

Teksti: STT / Mimma Lehtovaara