-  Tämä on kokonaisuutena hyvin vaarallinen Ukrainalle, hän sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin Lavikaisen arvioissa rauhansuunnitelmasta välittyy pohjimmiltaan kuva heikentyvästä Ukrainasta, joka ei saisi aukottomia turvatakuita. Näin sen suvereniteetti rajoittuisi ja Venäjän mahdollisuudet Ukrainan poliittiseen painostamiseen ja sopimuksen omavaltaiseen tulkintaan kasvaisivat.

-  Tällainen neuvottelutaktiikka, jossa Ukrainan odotetaan allekirjoittavan sopimus viikon sisällä, ei lupaa kovin hyvää.

-  Etenkin Euroopan pitäisi miettiä, millä lihaksilla alettaisiin tarjota jotain vaihtoehtoa. On yksi asia valittaa ja toinen asia on tehdä päätöksiä, jotka antaisivat Ukrainalle paremmat neuvotteluasemat.

Lavikainen muistuttaa, että Eurooppa ostaa edelleen öljyä Venäjältä. EU ole vapauttanut Venäjän jäädytettyjä varoja Ukrainan puolustamiseen, eikä ole ajanut omaa sotateollisuuttaan riittävässä määrin ylös.

Euroopassa on kyllä ymmärretty Ukrainan kohtuuton tilanne, mutta sanojen takana ei ole ollut voimaa.

-  Tämän voisi kääntää niin päin, että mikä syy Yhdysvalloilla ja Venäjällä olisi kuunnella Eurooppaa. Se, että on eri mieltä jostain asiasta, ei kansainvälisessä politiikassa riitä.

Lavikainen huomauttaa, että Euroopassa tulisi ymmärtää voima- ja reaalipolitiikan lainalaisuudet.

-  Jos sitä kuuluisaa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä haluaa puolustaa, pitäisi olla aitoa kykyä ja valmiutta myös tehdä sitä. Ei riitä, että vain haluaa. Tällaisen neuvotteluasetelman syntyminen kertoo Euroopan Ukraina-politiikan epäonnistumisesta.

SOPIMUSEHDOTUKSEN mukaan Ukraina kirjaisi perustuslakiinsa, ettei se liity sotilasliitto Natoon. Vastaavasti Nato sitoutuisi siihen, ettei Ukrainaa otettaisi jäseneksi.

Nato on perinteisesti noudattanut niin sanottua avointen ovien politiikkaa, eli sotilasliitto voi halutessaan ottaa uusia jäseniä. Suomen kohdalla tämä toteutui huhtikuussa 2023, kun kaikki jäsenmaat olivat ratifioineet Suomen liittymispöytäkirjan.

Jos Ukrainalta nyt estettäisiin mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä, tarkoittaisi se Lavikaisen arvioissa perääntymistä avointen ovien politiikasta.

-  Tämäkin merkitsisi yhteen Venäjän pitkäaikaiseen vaatimukseen suostumista.

Sopimusehdotuksessa olevasta Venäjän, Ukrainan ja Euroopan välisestä hyökkäämättömyyssopimuksesta Lavikaisella on selkeä näkemys.

-  Sehän on täyttä hölynpölyä.

Tutkija muistuttaa, että Venäjä on jo aikaisemminkin sitoutunut kunnioittamaan Ukrainan rajoja, mutta toisin on käynyt. Sitä paitsi Lavikaisen mielestä Venäjä keksii aina perustelut voimankäytölleen.

Jos Ukraina suostuisi Venäjän vaatimuksiin alueluovutuksista ja asevoimiensa koon supistamisesta, merkitsisi se vain, että Venäjän vipuvarsi olisi huomattavasti suurempi kuin mitä se tänä päivänä on, summaa Lavikainen.

Teksti: STT/Mimma Lehtovaara