SDP:n kannatus SAK:laisissa ammattiliitoissa nousi ja perussuomalaisten laski viime kevään eduskuntavaaleissa, käy ilmi eduskuntavaalitutkimuksen vielä julkaisemattomista tuloksista. Perussuomalaisten kannatus SAK:n leirissä oli 19 prosenttia, kun koko väestössä puolue keräsi 20,1 prosenttia äänistä.

Perussuomalaiset sai tulosten mukaan kuitenkin SAK:n kentässä edelleen reippaasti laajempaa kannatusta kuin vasemmistoliitto, toinen perinteisistä vasemmistopuolueista.

Isoimman palkansaajajärjestön SAK:n jäsenliitot edustavat suurelta osin perinteisiä duunariammatteja. Puoluevalinnan kannalta ammattiryhmää olennaisempaa on, mihin yhteiskuntaluokkaan tuntee kuuluvansa, sanoo tutkijatohtori Aino Tiihonen Tampereen yliopistosta.

- Ammattiasema ja työväenluokkaan samastuminen eivät enää kulje käsi kädessä, Tiihonen kuvaa.

KANSALLISEN vaalitutkimuskonsortion tuloksista kävi aiemmin ilmi, että perussuomalaisten kannattajat siirtyivät viime kevään eduskuntavaaleissa vasemmisto-oikeisto-akselilla entistä selvemmin oikealle. SAK:laiset taas ovat tällä akselilla kokonaisuutena edelleen vasemmistoa.

- Tämä kertoo, että perussuomalaiset on lähtenyt kalastamaan hieman eri vesillä. Puolue tiedostaa, että sillä on potentiaalisia kannattajia yrittäjätaustaisissa ja toimihenkilötaustaisissa henkilöissä, Tiihonen sanoo.

Perussuomalaisten johdolle antaa liikkumavaraa työelämäkysymyksissä myös se, että puolueen kannattajien luottamus edustuksellisen demokratian instituutioihin, kuten ay-liikkeeseen, on laskenut reippaasti, kertoo yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Tätä mitattiin eduskuntavaalitutkimuksessa viimeksi vuonna 2019, ja silloin puolue kiilasi ay-liikkeeseen kohdistuvan luottamuksen vähäisyydessä ykköseksi ohi kokoomuksen.

- Ay-liike ei siis ole sen tyylinen yhteiskunnallinen toimija, jota perussuomalaisten kannattajat ainakaan mitenkään erityisesti hellisivät.

Wassin mukaan perussuomalaiset eivät ole lähteneet ay-liikkeessä toimielimiin ja kantamaan vastuuta, vaan kenttä on osin suosiollakin jätetty demareille ja vasemmistoliitolle.

- Nyt näitä poliittisia kytköksiä korostamalla halutaan horjuttaa luottamusta ay-johtajia kohtaan.

PERUSSUOMALAISTEN ja SAK:n välit ovat kiristyneet sen jälkeen, kun SAK pari viikkoa sitten ilmoitti aloittavansa mielenilmaukset hallituksen kaavailemia sosiaaliturvan leikkauksia ja työmarkkinauudistuksia vastaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) arvosteli SAK:ta muun muassa vääristelystä ja uhkailusta ja sanoi ammattiliittojen tekevän oppositiopolitiikka eduskunnan opposition puolesta.

- Vaikka liittojen elimellinen yhteys vasemman laidan politiikkaan on aina ollut selvää, ovat viime kuukaudet riisuneet viimeisetkin naamiot, hän kuvasi tiedotteessaan.

Purra on muissakin yhteyksissä tuonut esiin ammattiliittojen johtohenkilöiden poliittiset kytkökset valtaosin vasemmalle.

Vielä ärhäkämmin SAK:n toimia on kommentoinut elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.).

- Ay-liikkeelle työntekijä on vain keppihevonen, jolla ratsastamalla se edistää vasemmistopuolueiden asiaa. Suomen etu sitä ei kiinnosta. Tosiasiat se kiistää. Perussuomalaista duunaria Hakaniemen omahyväinen vasemmistoeliitti ei enää onnistu petkuttamaan, Rydman kirjoitti viestipalvelu X:ssä viikko sitten.

Tiihonen pitää Purran lausuntoja ay-liikkeestä monitulkintaisina.

- Onko kyse ideologisesti ay-liikkeen vastustamisesta vai onko kyse kriittisestä suhtautumisesta perinteiseen tapaan, jossa asioita on sovittu kolmikantaisesti (palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen ja hallituksen kesken)?

Wassin näkemys on, että perussuomalainen puolue pitää suomalaista sopimusyhteiskuntaa menneisyyden jäänteenä ja riippakivenä uudistuksille ja kokeilee nyt, paljonko sen äänestäjäkunnasta löytyy tälle ymmärrystä.

Asiat halutaan hoitaa nopeasti ja tehokkaasti ja niin, että valtio on vahva toimija ja vie uudistuksia eteenpäin ilman työläitä keskusteluja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

- Populistiset puolueet usein katsovat yleensä menneisyyteen ja nostalgiaan, mutta perinteinen suomalainen sopimusjärjestelmä ei näytä sellaiselta elementiltä, josta perussuomalaisissa halutaan pitää kiinni.

STT pyysi puolueen puheenjohtajalta Riikka Purralta haastattelua perussuomalaisten ja ay-liikkeen väleistä, mutta haastattelua ei saatu.

TIIHOSEN mukaan viime kevään aineisto antaa viitteitä siitä, että tiukat jakolinjat ja vastakkainasettelut eri väestöryhmien välillä saattavat olla kärjistymässä. Kevään eduskuntavaalit käytiin pitkälti talousvaaleina, ja nykyinen hallitus-oppositio-asetelma pohjautuu selvästi oikeisto-vasemmisto-jakoon.

Wass kysyy, kannattaako hallituksen nyt kerätä pikavoittoja ja rytistellä poliittisesta tilanteesta kaikkia tehoja irti vai pyrkiä pitkäjänteisempään politiikkaan, jolla sitoutetaan eri toimijat mukaan muutoksiin. Jos päätöksiä tehdään saneluna ja ilman, että niille saadaan kansalaisten ymmärrystä, vasemmisto kerää hyödyn viimeistään seuraavissa vaaleissa – ja ryhtyy mahdollisesti pyörtämään nykyhallituksen päätöksiä.

- Kun demokratiassa tehdään päätöksiä, kansalaismielipiteen on oltava edes jollain lailla niiden takana.

Eduskuntavaalitutkimuksen tulosten mukaan 55 prosenttia eli aiempaa useampi SAK:laisten liittojen jäsenistä samastui viime keväänä työväenluokkaan. Osuus oli tuota ennen laskenut eduskuntavaaleissa 2011, 2015 ja 2019. Samalla keskiluokkaan samastuvien osuus oli laskenut vuodesta 2019.

SDP keräsi viime keväänä noiden samojen vuosien kovimman tuloksensa SAK:sta, kun sen jäsenliittoihin kuuluvista 41 prosenttia kannatti sosiaalidemokraatteja. Perussuomalaisten kannatus SAK:n piirissä oli viime keväänä käytännössä samalla tasolla kuin vuoden 2019 vaaleissa. Kannatus nytkähti selvästi alaspäin sen jälkeen, kun puolueen johdossa tapahtui täysvaihdos vuonna 2017.

Tiihonen tosin muistuttaa, että SAK:n liittojen välillä on eroja puoluevärityksessä.

SAK tuki kevään vaaleissa kansanedustajaehdokkaita Pro Reilumpi Yhteiskunta -yhdistyksen kautta. Yhdistys jakoi vaalitukea runsaat 630 000 euroa. Tukea saaneista 214 ihmisestä oli perussuomalaisten ehdokkaita kaksi. Muiden nykyisten hallituspuolueiden ehdokkaista kokoomuslaisista tukea sai seitsemän, RKP:läisistä kaksi ja kristillisdemokraateista kolme ehdokasta.

Valtaosa rahoista meni SDP:n (115) ja vasemmistoliiton (60) ehdokkaille.

SAK:hon kuuluvista ammattiliitoista suurimpia ovat Teollisuusliitto (jäseninä muun muassa teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden työntekijöitä), Palvelualan ammattiliitto (esimerkiksi kaupan ja ravintola-alan työntekijöitä) ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (kuntien, valtion ja yksityisten hyvinvointipalveluiden työntekijöitä).

STT / Merja Könönen