Ensin poliisin kerrottiin ampuneen laukauksia autoa ja ihmistä kohti kiinniottotilanteessa Koillis-Helsingissä, ja samalla viikolla poliisi ampui Helsingin Alppiharjussa uhkaavasti käyttäytyneen miehen.

Poliisin voimankäyttöä tutkinut oikeustieteen tohtori Henri Rikander kertoo, että vuonna 2010 poliisi ampui tehtävällä 22 kertaa. Viime vuonna luku oli Poliisihallituksen tilastojen mukaan 28.

Poliisin ampumaan luotiin kuolee Suomessa harvoin ihmisiä. 2000-luvulla poliisin ampumana on Rikanderin mukaan kuollut 13 ihmistä.

Poliisi ei käytä asetta tappaakseen, hän muistuttaa, vaan toiminnan pysäyttääkseen.

-  Kun tulee tilanne, missä voimakeinoja aletaan käyttää, poliisi valitsee tilanteeseen lievimmän tehokkaan (keinon).

Keino ei Rikanderin mukaan kuitenkaan saa olla liian lievä.

-  Sen pitää olla heti riittävän tehokas, että toiminta pysähtyy eli vastarinta murretaan tai pakeneminen estetään.

Ampuma-aseen lisäksi poliisilla on käytössään vähemmän vaarallisia voimankäyttövälineitä, kuten oc-kaasusumutin, patukka ja etälamautin. Aseeseen tartutaan, kun muita vaihtoehtoja ei ole.

POLIISIN käyttämät voimakeinot on Rikanderin mukaan suhteutettava poliisiin kohdistuneeseen väkivaltaan ja vastarintaan.

Yleisesti rikollisuus on vähentynyt, todettiin Poliisihallituksen vuonna 2022 julkaisemassa poliisin ulkoisen toimintaympäristön analyysissa. Poliisiin kohdistuvien vastustamisten määrä on kuitenkin sen mukaan kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana.

Lisääntyneestä väkivallasta ja sen uhasta ovat viime vuosina kertoneet myös poliisit.

-  Jo muutama vuosi sitten liiton jäsenkyselyssä jäsenkunta kertoi kokeneensa enemmän väkivaltaa ja väkivallan uhkaa kuin aikaisemmin, sanoo Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) varapuheenjohtaja Juho Gustafsson STT:lle.

Taustalla tuntuu Gustafssonin mukaan olevan laajempi poliisin arvostukseen liittyvä kulttuurinen muutos: virkapukua ja sen sisällä olevaa ihmistä ei kunnioiteta niin kuin aiemmin. Hän kertoo itse olleensa virkapuku päällä viimeksi 15 vuotta sitten Helsingissä.

-  Ei silloin ollut tällaista. Aika koskemattomana sai silloin vielä olla.

VAIKUTTAVATKO poliisin kohtaamaan väkivaltaan arvaamattomuutta tai aggressiivisuutta aiheuttavat päihteet, kuten alfa-pvp eli peukku?

Ainakin yksittäisissä tapauksissa kyllä, Gustafsson vastaa.

-  Kentältä on saatu viestiä, että nimenomaan peukun käyttäjät ovat varsin arvaamattomia. Silloin tilanne tai henkilö voi tosi nopeasti muuttua aggressiiviseksi ja väkivaltaiseksi.

Lisäksi teräaseita kannetaan yhä useammin mukana ja niiden käyttökynnys myös poliisia kohtaan on madaltunut, hän lisää.

Päihteet ovat Gustafssonin mukaan vain yksi poliisiin kohdistuvan väkivallan kasvua selittävistä tekijöistä. Myös yhteiskunnasta sivuraiteille jääminen ja syrjäytyminen voivat vaikuttaa.

-  Poliisi on tietenkin julkisen vallan käyttäjänä näkyvä maali, johon tällaista turhautumista moni sitten voi purkaa.

KUN poliisi kohtaa työssään väkivaltaa tai sen uhkaa, tukea on tarjolla. Gustafssonin mukaan tähän on panostettu Suomessa aiempaa enemmän ja myös kulttuuri poliisiorganisaatiossa on muuttunut: apua ymmärretään hakea ja ottaa vastaan.

Poliisissa kriittisten tilanteiden jälkitoimet ovat työturvallisuuslain mukaisia henkisen työsuojelun keinoja. Niihin kuuluu muun muassa purkukeskusteluja.

Jälkitoimiin ryhdytään myös silloin, kun poliisi käyttää tehtävällä asetta. Väkivaltaa kohdannut poliisi saa tarvittaessa tukea myös työyhteisöltä, esihenkilöltä ja työterveydestä.

Gustafsson haluaa muistuttaa, että poliisi on työssään turvaamassa yleistä järjestystä ja kaikkien arkea.

-  Työtä siellä virkapuvun alla tekee aina jonkun isä, äiti, veli tai sisko. Kenenkään ei pitäisi joutua tekemään työtään oman henkensä uhalla.

JOS poliisi käyttää ampuma-asetta virkatehtävässään ja joku sen seurauksena haavoittuu vakavasti tai kuolee, syyttäjä tekee aina esiselvityksen.

Siinä arvioidaan, onko poliisin toiminnasta syytä aloittaa esitutkinta eli onko asiassa syytä epäillä rikosta. Koska selvityksen kohteena on poliisi, asian tutkinnanjohtajana toimii syyttäjä.

Gustafssonin mukaan on hyvä, että poliisin aseenkäyttö tutkitaan. Se voi kuitenkin aiheuttaa asetta käyttäneelle poliisille ylimääräistä stressiä dramaattisen tilanteen päälle, hän sanoo.

-  Siinä voi tulla vielä ylimääräinen henkinen paine siitä, että onkohan nyt käyttänyt asetta oikein oikeassa tilanteessa.