Politiikka
9.3.2020 13:20 ・ Päivitetty: 9.3.2020 13:29
Tutkijat tekivät hätkähdyttävän havainnon Suomen köyhistä – tästä on kyse
Pitkittyneesti köyhyysrajan alapuolella olevien osuus väestöstä on ajanjaksojen 1995–2004 ja 2005–2014 välissä kaksinkertaistunut, selviää Marja Riihelän, Matti Tuomalan ja Arttu Kauhasen tutkimusartikkelista, jossa tarkastellaan vuosituloihin perustuvan köyhyyden lisäksi köyhyyden pitkittymistä tutkimalla köyhyyden kestoa ja yhtäjaksoisuutta. Tutkimuksessa hyödynnetään tilastoaineistoa koko Manner-Suomen väestöstä 20 vuoden ajalta.
Tutkijoiden mukaan köyhin väestönosa näyttää jakautuneen kahteen ryhmään: toisessa köyhyys on lyhytaikaista, toisessa se pitkittyy krooniseksi ilmiöksi. Eriarvoisuus kasvaa köyhien keskuudessa, sillä osalla köyhyys on aiempaa pitkäkestoisempaa, kun taas lyhytkestoinen köyhyys on pysynyt yhtä suurena.
Pitkittynyt köyhyys tarkoittaa tutkimuksessa sitä, että henkilö on ollut köyhyysrajan alapuolella koko kymmenvuotisen tarkastelujakson ajan. Ajanjaksolla 1995–2004 pitkittynyt köyhyys koski 1,2 prosenttia väestöstä. Ajanjaksoon 2005–2014 mennessä luku on yli kaksinkertaistunut (2,6 %). Väestötasolla köyhien määrä on kasvanut 51 000:sta noin 116 000:n henkilöön.
Köyhyys on siis sen keston mielessä syventynyt.
Vuonna 2017 väestöstä 13,7 prosenttia oli köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysriskit kuitenkin eroavat selvästi eri sosioekonomisissa ryhmissä, tutkijat huomauttavat. Korkea köyhyysriski on työttömillä, yrittäjillä, eläkeläisillä ja muilla työvoiman ulkopuolella olevilla.
Tutkimuksessa havaitaan myös köyhyyden syvyydessä eroja näissä ryhmissä. Köyhyyskuilu – tulojen etäisyys köyhyysrajasta – on suuri yrittäjillä, työttömillä sekä muilla työmarkkinoiden ulkopuolella olevilla. Eläkeläisillä sen sijaan köyhyyskuilu on pienempi kuin väestössä keskimäärin.
Lyhyt- ja pitkäkestoisen köyhyyden erottaminen on tarpeen, koska ne vaativat erilaisia politiikkatoimia. Kymmenen vuoden aikajänteellä tarkasteltuna vähintään kerran köyhyysrajan alapuolella olevien köyhyysjaksot ovat pidentyneet ja tulleet yhtäjaksoisemmiksi.
Lisää aiheesta
”Vuosituloista laskettujen köyhyysriskien kasvu johtuu ennen kaikkea pitkittyneen köyhyyden kasvusta. Köyhyys on siis sen keston mielessä syventynyt. Köyhyyden vähentäminen on yhä hankalampaa, kun se muuttuu krooniseksi”, sanoo VATT:n erikoistutkija Marja Riihelä tiedotteessa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Politiikka
17.12.2019 08:59
”Tämä on poikkeuksellisen härski ehdotus jopa oikeiston mittapuulla”
Politiikka
16.2.2020 09:49
Juhana Vartiainen selittää kiukkua herättänyttä kirjoitusta: ”Ihminen saattaa myös madella mutta ei ole matelija”
Kotimaa
2.2.2020 21:00
Perusturvaetuudet eivät riitä välttämättömiin menoihin, kertoo selvitys