Työmarkkinat
17.10.2019 08:17 ・ Päivitetty: 17.10.2019 08:17
Tutkimus herättelee: Aikuiskoulutus ei houkuta niitä, jotka siitä eniten hyötyisivät
Niin sanotuissa supistuvissa ammateissa työskentelevät osallistuvat aikuiskoulutukseen melko vähän, käy ilmi tänään julkaistusta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksesta.
Rita Asplundin, Antti Kauhasen ja Pekka Vanhalan tutkimuksen mukaan Suomen ammattirakenteet ovat muuttuneet selvästi vuosina 1997–2015. Yrityksissä tuhoutuu vuosittain keskimäärin 12 prosenttia työpaikoista, mikä tarkoittaa noin 500 työpaikkaa joka päivä.
Työpaikkoja syntyy kuitenkin likimain saman verran kuin niitä tuhoutuu, tai jopa hieman enemmän. Teknologinen kehitys ja innovaatiot synnyttävät ja tuhoavat työpaikkoja, mutta työtä itsessään ne eivät tuhoa vaan työn sisältö muuttuu. Tutkimuksen tekijöiden mukaan nämä niin sanottu luovan tuhon prosessi on merkittävä tekijä Suomenkin talouskasvun taustalla.
Kasvavia ammattiluokkia ovat olleet johtajat, asiantuntijat sekä palvelu- ja myyntitehtävät. Erityisen voimakkaasti supistuvia ammattiluokkia puolestaan ovat olleet toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä erilaiset teollisuuden ja rakentamisen työntekijäammatit. Pääosa supistuvista ammateista kuuluu keskipalkkatehtäviin.
Tutkimuksessa käytiin läpi supistuvissa ammateissa toimineita henkilöitä, heidän osallistumistaan aikuiskoulutuksen eri muotoihin sekä heidän pitkän aikavälin työmarkkinatulemiaan. Analyysin aikaväli on 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2009.
Aikuiskoulutukseen osallistuvat ensisijaisesti nuoremmat ikäryhmät.
Tutkijoiden mukaan supistuvissa ammateissa työskennelleet osallistuivat aikuiskoulutukseen melko vähän. Kouluttautuminen kasautuu eli aikuiskoulutukseen osallistuvat ensisijaisesti nuoremmat ikäryhmät sekä ne, joilla on jo ennestään hyvä koulutus. Iäkkäämmät ja heikommin koulutetut suorittavat vain harvoin jonkinmuotoisen tutkinnon.
Lisää aiheesta
– Heidän tyypillisin aikuiskoulutuksen muotonsa oli työvoimapoliittinen koulutus, ja heidän työmarkkina-asemansa oli myös usein heikompi, Etlan tutkimusneuvonantaja Rita Asplund toteaa tiedotteessa.
Hän pohtii, onko aikuiskoulutukseen osallistuminen ylipäänsä riittävää.
– Eli onko sittenkin niin, että aikuiskoulutukseen osallistuvat ensisijaisesti ne henkilöt, joiden työllisyysnäkymät ovat muutoinkin paremmat ja onko itse koulutuksen vaikuttavuudessa parantamisen varaa? Näitä kysymyksiä olisi syytä jatkossa pohtia ja selvittää, kuten myös ikääntyneiden kouluttautumisen tukemista jollain lailla.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.