Kotimaa
23.3.2026 08:17 ・ Päivitetty: 23.3.2026 08:17
Tutkimus: Suomessa luultua enemmän energiaan liittyvää köyhyyttä – Riskiryhmässä maaseudulla ja yksin asuvat naiset
Suomessa voi olla huomattavasti enemmän energiaköyhyyttä kuin on aiemmin tiedetty. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan suomalaisista talouksista jopa 7-15 prosenttia voi olla energiaköyhiä.
Eli enimmillään 300 000 kotitaloudella olisi yhtäaikaisesti suuret energiamenot ja pienet tulot.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n vuoden 2023 raportin mukaan vuonna 2019 Suomen väestöstä vain noin kaksi prosenttia olisi elänyt energiaköyhyydessä. Aiemmissa tutkimuksissa on myös todettu, että toisin kuin köyhyyttä yleisesti, energiaköyhyyttä esiintyy todennäköisemmin omistusasujilla.
Tuoreessa tutkimuksessa suomalaiset tutkijat laskivat köyhyyttä aiempaa useammalla taloudellisella indikaattorilla. Kun tarkasteluun lisättiin muun muassa kaukolämpökohteille tehtyä korjaavaa mallinnusta, mahdollisten energiaköyhien määrä nousi.
- Energiaköyhyyttä on myös kaukolämmittäjillä ja vuokra-asujilla, vaikka pienemmällä todennäköisyydellä, Aalto-yliopiston akatemiatutkija Sini Numminen kertoo.
SUOMESSA energiaköyhyys liittyy usein lämmitykseen ja ajoittuu kylmille kuukausille, jolloin kulut ovat korkeammat. Aalto-yliopiston ja Syken tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy myös muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Merkittävä osa energiaköyhyyttä kokevista kotitalouksista lämmittää kotinsa sähköllä tai öljyllä. Nämä ihmiset asuvat tyypillisesti ydinkeskustojen ulkopuolella ja kuuluvat kolmeen alimpaan tulokymmenykseen.
Lisää aiheesta
- Sähkön siirtomaksut voivat olla maaseudulla moninkertaiset verrattuna edullisimpiin keskusta-alueisiin. Paljon on myös vanhaa rakennuskantaa, missä on sitten matalamman energiatehokkuuden aiheuttamaa energiaköyhyyttä, Numminen lisää.
TUTKIMUKSEN mukaan energiaköyhyyttä kokevat erityisesti yksin asuvat naiset. Myös lasten suurempi määrä lisää energiaköyhyyden riskiä.
Tutkijoiden mukaan energiaköyhyyttä ei Suomessa riittävän tarkasti määritellä tai järjestelmällisesti seurata. Myös äärimmäinen energiaköyhyys vaatisi Nummisen mielestä sekä tutkimusta että erityishuomiota sosiaalipalveluissa.
Sähkömarkkinalaki kieltää sähkönjakelun tai -toimituksen katkaisun talvella sähkölämmittäjiltä, mutta sähköt voi katkaista neljän kuukauden kuluttua laiminlyödyn maksun eräpäivästä. Kun sähköt maksurästien takia lopulta katkaistaan, voi niiden palauttaminen olla yhtä lailla pitkällinen prosessi, Numminen kertoo.
- Jos omassa kodissa ei voida tai haluta viettää aikaa, niin jo olemassa olevat ongelmat lähtevät helposti kärjistymään.
STT/Laur Forsén
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.