Tutkimus yllätti: Kaikkein läheisin työkaveri tulee yhä useammin toisesta kulttuurista

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Työkaveri toisesta kulttuurista on suomalaiselle tärkeä. Tuore väitöskirja kertoo, että suomalaiselle lähin työtoveri on suomalainen, mutta eniten työtyytyväisyyttä näyttää lisäävän työtoverisuhde toisesta kulttuurista tulevaan.

Väitöskirjassa tutkittiin valtaväestön ja maahanmuuttajien työtoverisuhteita. Vastaavaa tutkimustietoa on maailmassa vasta vähän, vaikka kulttuurisesti monimuotoiset työyhteisöt yleistyvät kovaa vauhtia – myös Suomessa.

Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Barbara Bergbomin tutkimukseen osallistui lähes 400 linja-auton kuljettajaa ja mekaanikkoa, jotka työskentelevät suomalaisessa kaupunkiliikenteen linja-autoyhtiössä.

Bergbom sanoo, että tutkimus nosti esiin kolme yllätystä. Ensinnäkin tutkijan yllätti se, miten paljon läheisiä työtoverisuhteita suomalaisilla ja maahanmuuttajilla on. Joka kuudes maahanmuuttajista ja joka kymmenes suomalaisista ilmoitti, että kaikkein läheisin työtoveri on toisesta kulttuurista. Bergbom arvioi, että pelkästään läheisiä työtovereita on näin ollen huomattavasti enemmän.

– Työpaikoilla luodaan sosiaalista hyvinvointia. Työpaikalla on hyvin merkittävä kulttuurillinen rooli, tutkija summaa tuloksia.

Toinen yllätys oli, että myös suomalaiselle työtoverisuhde maahanmuuttajaan on voimakkaimmin yhteydessä työtyytyväisyyteen.

– Osasin odottaa, että maahanmuuttajalle työtoverisuhde suomalaiseen on vahvasti työhyvinvointia lisäävää, mutta että tilanne on myös toisinpäin, Bergbom sanoo.

Mitä kaukaisemmasta kulttuurista on saapunut, sitä suurempi todennäköisyys on joutua kiusatuksi.

Väitöskirjassa ei tutkittu ilmiön syitä, mutta yksi todennäköisesti on se, että ennakkoluulot ylipäätään vähentyvät uusista kulttuureista oppiessa.

Koska hyvät suhteet työkavereihin lisäävät hyvinvointia, työpaikoilla tulisi edistää vuorovaikutusta. Yksi keino tähän on estää kuppikuntaistumista, Bergbom vinkkaa.

Kolmas yllätys liittyi työpaikkakiusaamiseen. Väitöskirja paljasti, että mitä kaukaisemmasta kulttuurista henkilö on saapunut, sitä suurempi todennäköisyys hänellä on joutua kiusatuksi. Kulttuurillinen etäisyys vaikutti myös suhdekokemukseen: mitä suurempi on etäisyys, sitä vähemmän syntyy myönteisiä suhteita valtaväestön kanssa.

Työpaikkakiusaamisen muodoista yleisin oli sosiaalinen eristäminen.

– Maahanmuuttajataustaisista vastaajista 22 prosenttia ilmoitti olevansa kiusattu, valtaväestöstä 8 prosenttia. Kulttuurisesti kauimpaa tulevien todennäköisyys tulla kiusatuksi oli peräti 800-kertainen valtaväestöön verrattuna.

Tutkimukseen osallistuneet olivat 32 maasta. Kauimpaa tulleet olivat kotoisin Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta, lähimmät Virosta.

STT–SAARA TUNTURI

HS: Poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien kohutun artikkelin kirjoittaneen toimittajan kotiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Poliisi on tehnyt kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin sunnuntaina illalla, uutisoi Helsingin Sanomat.

Halminen on toinen HS:n lauantaina ilmestyneen, puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevän kohutun artikkelin kirjoittajista.

Lehden mukaan Halmiselta vietiin muun muassa tietokone ja muistitikkuja.

Helsingin Sanomien mukaan kotietsinnän perusteeksi poliisi kertoi epäilyn turvallisuussalaisuuden ilmaisemisesta. Poliisilla ei Halmisen mukaan ollut tuomioistuimen päätöstä etsinnän tekemiseksi.

Päivällä Halminen kertoo vasaroineensa hallussaan olevan tietokoneen kovalevyä tuhotakseen tietoja. Tämä aiheutti savua ja toimittaja kutsui palokunnan paikalle. Mukana tulivat myös poliisit.

HS:n tietojen mukaan koneella ei ole viestintälaki-artikkeliin liittyvää materiaalia.

Keskustelua aiheesta

13-vuotias poika löytyi maastosta kuolleena

Poliisi kertoo löytäneensä Espoossa kadonneeksi ilmoitetun 13-vuotiaan pojan kuolleena maastosta. Poliisin mukaan kuolinsyytä on vielä liian aikaista arvioida.

Poliisi suorittaa löytöpaikalla Espoon Karakalliossa edelleen tutkimuksia ja on toimittanut viestin kuolemasta omaisille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsinki-Vantaa tähyilee ”maagiseen rajaan” vuonna 2019

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Helsinki-Vantaalla saavutettiin 13. joulukuuta 2017 noin kello 16 tärkeä raja, kun lentoaseman matkustajamäärä kipusi silloin jo 18 miljoonaan.

– Helsinki-Vantaa kasvaa nyt ripeästi. Lentoaseman läpi kulkee vuosittain yli kolminkertainen määrä matkustajia Suomen väkilukuun verrattuna. Tällä vauhdilla 20 miljoonan maaginen raja menee rikki jo vuonna 2019, sanoo lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Matkustajamäärien kasvu on ollut Finavian tiedotteen mukaan ennakoitua voimakkaampaa.

Noin puolet Helsinki-Vantaan matkustajista on suomalaisia ja puolet ulkomaalaisia. Suurin kasvu tulee Euroopan ja Aasian välisestä matkustuksesta, erityisesti Kiinan-lennoista. Yhä useampi ulkomainen turisti valitsee matkakohteekseen Suomen ja vierailee joko pääkaupunkiseudulla tai lentää Lappiin.

Haapasaari on tyytyväinen siihen, että Finavian kehitysohjelma on edennyt aikataulussaan.

– Olemme saaneet Helsinki-Vantaalle lisää matkustajatilaa ja lentoliikenteen tarvitsemaa infrastruktuuria suunnitelmien mukaan.

Finavia investoi Helsinki-Vantaan kehittämiseen ja laajentamiseen 900 miljoonaa euroa. Tavoitteena on entisestään vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan tulevaisuudessa palvella 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Vakuuttava petkuttaja haali itselleen pankkitunnuksia puhelimitse, kertoo poliisi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pankin työntekijänä esiintynyt huijari on onnistunut saamaan ihmisiltä pankkitietoja puhelimitse Savonlinnassa. Tapauksesta varoittaa huijausta tutkiva Itä-Suomen poliisi.

Mies on tiedustellut puhelimessa pankkitunnuksia ja avainlukulistan koodeja. Uhrien kertoman mukaan huijari on esiintynyt todella vakuuttavasti.

Poliisi korostaa, että omia pankkitietoja ei pidä antaa kenellekään puhelimen välityksellä. Esimerkiksi pankit itse eivät tiedustele asiakkaidensa avainlukuja tai pankkitunnuksia puhelimitse.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kovaa vauhtia poliisia karkuun henkilöautolla ajanut keski-ikäinen mies loukkaantui törmättyään rekkaan

Poliisin takaa-ajama henkilöauto törmäsi rekkaan Helsingissä Kehä I:llä sunnuntaiaamuna. Kovaa vauhtia henkilöautolla ajanut keski-ikäinen mies loukkaantui turmassa, jonka jälkeen Kehä I oli suljettuna turmapaikalla idän suuntaan tunteja.

Onnettomuus sattui Pukinmäen liittymän lähellä noin kello 5.30. Rekan kuljettaja ei saanut tilanteessa vammoja.

Poliisi kertoi STT:lle, että takaa-ajo alkoi Kustaa Vaasan tieltä, kun henkilöauton kuljettaja ei ollut noudattanut poliisin pysähtymiskehotusta. Tilanne Kehä I:llä oli vaarallinen, sillä pakenija ajoi karkuun lännen suuntaan itään vievillä kaistoilla.

Kehä I saatiin avattua liikenteelle idän suuntaan vasta aamuyhdeksän tienoilla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta