Jopa 59 prosenttia suomalaisista arvioi työelämän kehittyneen huonompaan suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lähes kolme neljästä kokee, että työelämä jakautuu yhä enemmän hyviin ja huonoihin töihin.

Tulokset ilmenevät E2 Tutkimuksen Tulevaisuuden Suomen tekijät -tutkimushankkeen loppuraportista, joka tarkastelee suomalaisten kokemuksia työelämän muutoksesta.

– Kasvavat mielenterveyshaasteet vaativat työelämään rakenteellisia muutoksia ja psykososiaalisen turvallisuuden vahvistamista. Työelämää pitäisi kohtuullistaa ihmisen kokoiseksi, Malinen kommentoi raportin julkistamistilaisuuden paneelissa.

MYÖNTEISENÄ tuloksena Mäkynen pitää sitä, että ongelmat eivät näytä juuri koskevan työn sisältöä. Työn merkityksettömyys tai tylsistyminen huolettavat melko harvaa (17 %). Noin puolet myös kokee autonomian työssä lisääntyneen.

Ihannetyöpaikassa suomalaiset arvostavat erityisesti hyvää työilmapiiriä (73 %), hyvää johtamista (62 %), kilpailukykyistä palkkaa (61 %) sekä esihenkilöiden ja työntekijöiden mutkattomia välejä (55 %).

– Raportin mukaan lähes puolet vastaajista on huolissaan huonosta johtamisesta ja vain reilu kolmannes pitää johtamista korkeatasoisena. Tämä on huolestuttava tulos, ja samalla selkeä parannuskohde. Työelämässä koettua työimua ja työhyvinvointia voidaan edistää pitämällä huolta esihenkilötaidoista. Esihenkilöiden koulutusta aliarvioidaan liian monessa työpaikassa, Mäkynen kiteyttää.

SUOMALAISTEN kokemukset digitalisaation vaikutuksista ovat kaksijakoiset. Enemmistö (57 %) arvioi, että digitalisaatio on tehnyt työn tekemisestä aiempaa sujuvampaa. Samaan aikaan lähes yhtä moni (56 %) kokee, että uudet tietojärjestelmät ja ohjelmistot ovat tehneen työnteosta monimutkaisempaa.

Enemmistö vastaajista (59 %) ei koe yhteiskunnallisten megatrendien kuten ilmastotoimien, digitalisaation, tekoälyn tai työelämän kansainvälistymisen näkyvän omassa työssään. Esimerkiksi vain neljännes arvioi ilmastotoimien näkyvän oman työpaikkansa arjessa.

Ammattiliitto Pro on ollut mukana rahoittamassa hanketta. Tutkimus pohjautuu työntekijöiden, luottamusmiesten ja esihenkilöiden haastatteluihin sekä kansalaiskyselyyn. E2 Tutkimuksen hanketta rahoittavat Pron lisäksi Hyvinvointiala Hali, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, oikeusministeriö, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Rakennusteollisuus RT, toimihenkilökeskusjärjestö STTK, palkansaajakeskusjärjestö SAK, Teollisuuden palkansaajat TP ja Työeläkevakuuttajat Tela.