– Lakialoite on ollut vireillä jo tämän viikon. Sen tavoitteena on saada jatkettua kuntakokeiluja siihen saakka, kun uudet kasvupalvelulait astuvat voimaan. En halua, että pitkäaikaistyöttömille tärkeisiin palveluihin tulisi katkosta, Satonen kertoo Demokraatille keskiviikkona eduskunnassa.

– Jos laki ei jatku, niin itse asiassa jo tässä kuussa joudutaan ajamaan alas nykyisiä palveluita.

Keskustelu liittyy, yllätys yllätys, hallituksen ajamaan sote- ja maakuntauudistukseen. Osana maakuntauudistusta keskustajohtoinen hallitus on rysäyttämässä sote-palveluiden ohella maakuntien vastuulle myös työvoima- ja elinkeinopalvelut. Tällä hetkellä palvelut ovat ministeriön alaisten TE-toimistojen vastuulla.

Kokoomuksen Arto Satonen kertoo, että lakialoitteen allekirjoittaneita on jo joitain kymmeniä. Jos lakialoitteeseen saadaan yli 100 kansanedustajan allekirjoitus, lähtee se ministeriöön lausunnolle.

Ministeriön, ja työministeri Lindströmin näkemys on selkeä: kuntakokeiluja ei voida jatkaa.

– Painavin syy on se, että nähtyjen kokeilujen perusmalli on erilainen kuin hallituksen malli. Kokeilut pohjautuvat kuntien järjestämisvastuuseen työvoimapalveluista. Suomessa ei olla menossa sellaiseen malliin. Ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa kokeiluja nykymuodossaan, vaan siirtää kokemuksia uusiin rakenteisiin, työ- ja elinkeinoministeriön alueet ja kasvupalvelut -osaston päällikkö Marja-Riitta Pihlman totesi viime viikolla Demokraatille. 

Lue tästä lisää, miten kuntakokeilujen lopettamisesta keskusteltiin Kuntamarkkinoiden puoluejohtopaneelissa.

Ministeri Lindström on korostanut, että kuntakokeilun hyvistä tuloksista ammennetaan myös tulevassa kasvupalvelulaissa sekä uusissa maakuntiin nojaavissa allianssikokeiluissa.

Oppositiossa on ihmetelty, miksei kokeiluja voida jatkaa edes sillä välin, kunnes uusi kasvupalvelulaki saadaan säädettyä ja pilotit aloitettua. Voisihan hyvistä kuntakokeiluista ammentaa näin myös enemmän tietoa. Nyt ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa kuntakokeilut loppuvat, mutta uudet allianssipilotit eivät ole vielä lainvoimaisia. Tähän näytetään heräävän viimein myös hallituspuolueissa.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, Suomen pitkäaikaisin työministeri Tarja Filatov (sd.) arvelee syyn juontuvan jälleen kerran hallituksen sote-mallin lehmänkaupoista.

– Kokoomuksella on oma historiansa: Se on aina ollut vahvojen kuntien kannattaja. Puolueessa on nähty se voimavara, mitä kunnat ovat tähän tilanteeseen tuoneet. Ja nyt kokoomus on ikään kuin väkisin joutunut sopimaan maakuntauudistuksessa siitä, että toinen puoli saa maakunnat ja toinen puoli markkinaehtoisen sote-mallin, Filatov arvioi.

– Mutta toisaalta, kyllä kokoomuksessa varmasti myös nähdään se hyvä työ, mitä kunnat ovat tehneet kokeiluissa. Kyllähän meillä eduskunnassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunut yksimielisesti, että kuntakokeiluja pitäisi jatkaa maakuntauudistukseen asti. Mutta ministeriö ja ministeri on tässä jääräpäinen.

Tarja Filatov puhui työllisyydestä myös kesällä Suomi Areenassa.

Riippumatta Satosen lakialoitteessa, esiin nousee myös hallituksen ajaman mallin ja opposition tavoitteiden välinen poliittinen tai ideologinen ero – kumpaa termiä sitten haluaakin käyttää. Filatov painottaa, että hänen mielestään järkevää olisi antaa kuntien osallistua työvoimapalveluiden järjestämiseen myös tulevaisuudessa.

Filatov olisikin pitänyt viisaampana, ettei Lindströmin korostamaa allianssipilottilakia tehtäisi ollenkaan, kuntakokeilua jatkettaisiin ja mahdollisia maakuntia varten uudistettavaa työvoima- ja yrityspalvelulakia punnittaisiin ajan kanssa.

– Hallituksenkin näkökulmasta olisi ollut viisaampaa jättää tällainen turha puljausvaihe pois. Ei ole mielekästä luoda sellaista välimallia, jossa asiakkaat siirtyvät vastuutaholta toisille. Nyt he ovat kunnissa ja sieltä he ovat nyt siirtymässä takaisin TE-hallinnon palveluihin. Ja jos maakunnat toteutuvat, heidät siirretään jälleen uudelleen maakunnan palveluihin.

Samaan aikaan on kuitenkin pystytty osoittamaan, miten kuntien kokeiluissa työllistymistulokset ovat olleet parempia kuin maassa keskimäärin. Filatovin mukaan kunnan läheisyysperiaate on synnyttänyt sote- ja työvoimapalveluiden välille sujuvaa yhteistyötä, mitä aikaisemmin ei ole pystytty tekemään.

– Mutta nyt hallitus on purkamassa esimerkiksi työvoimanpalvelukeskukset, joka on yksi keskeisin väline yhteistyön rakentamiseen.

Filatov ja kansanedustaja, niin ikään entinen työministeri Lauri Ihalainen (sd.) varoittavat yhteen ääneen, mihin hallituksen kaavailema malli johtaa väistämättä: työvoimapalvelut ja sote-palvelut etääntyvät toisistaan yhä enemmän. Sote-palvelut kun ovat siirtymässä monien toimijoiden markkinamallien, palveluseteleiden ja henkilökohtaisten budjetointien piiriin. Tämä hajauttaa Filatovin ja Ihalaisen mukaan toimijoita ja yhteistyö työvoimapalveluihin heikkenee vääjäämättä.

– Ei auta, vaikka kuinka sanotaan, että maakuntaan kuuluvat työpalvelut ja sote-palvelut. Maakunta on kaukana pitkäaikaistyöttömästä, Filatov tiivistää.

Lisäksi Ihalaista epäilyttää, miten maakuntien vastuulla oleville TE-palveluille riittää tarpeeksi varoja. Ne kun tulevat maakuntien pussista ja samoista euroista kilpailevat myös sote-palvelut, joista säädetään tiukemmin laissa.

– Sote-palveluissa ihmisillä on oikeus saada tiettyjä palveluja. Mutta työvoima- ja yrityspuolella sanotaan, että maakunta voi tarjota näitä palveluita. Esimerkiksi “palkkatukea saa myöntää, muttei ole pakko”, Filatov jatkaa vielä perään.

– Käytännössä aina tulee käymään niin, että kun rahaa on niukalti, niin demokratiassa poliittisen päättäjän on aina ensin hoidettava lakisääteiset palvelut. Vaikka hän kuinka haluaisi panostaa työttömien palveluihin. Minun iso pelkoni on, että uudistuksen jälkeen maakunnissa ei ole kuin nettiosoite pitkäaikaistyöttömille. Ja meillä on miljoona ihmistä, jotka eivät osaa edes kunnolla käyttää nettipalveluita.

Kaiken tämän sanottuaan niin Filatov kuin myös Ihalainen kertovat suhtautuvansa lämpimästi Satosen lakiesitykseen, olisihan se suomalaisten ihmisten kannalta parempi kuin kuntakokeilujen pysähtyminen seinään.

Satonen ei halua vielä puhua siitä, kuinka pitkään kuntakokeilua olisi mahdollista jatkaa. Hänen mukaansa nyt olisi ennen kaikkea tärkeää varmistaa, että ne ylipäänsä jatkuvat.

– Olennaista on, että palvelut eivät saisi katketa ennen kuin uusi laki on tullut voimaan. Ettei tulisi katkosta. Nyt kun kunnista ajetaan palvelut alas, on itsestään selvää, että Ely-keskukset pystyvät vastaamaan vain osin tarpeeseen, Satonen huomauttaa.

Allekirjoituksia Satosen aloitteella on tällä hetkellä joitain kymmeniä yli hallitus-oppositiorajojen. Kuntakokeilujen jatkamista kannattavat saavat jännittää, miten kokoomusedustajan tekemä lakialoite vaikuttaa ministeriön jääräpäisyyteen.