– Ilmoitin sunnuntai-iltana, mitä haluan ja mitä voisin maksaa. Maanantaina töihin tullessa vastauksia oli tullut seitsemältä tarjokkaalta, joista valitsin yhden. Iltapäivällä kansi oli valmis ja maksoin palkkion alustan kautta.
Digialustoilla roolit työntekijän ja toimeksiantajan välillä voivat myös vaihdella.

– Olen itse ajatellut, että jos Uber olisi laillinen Suomessa, voisin hyvin heittää jonkun keikan. Pientä kakkosluukkua voisi vuokrata Airbnb:n kautta. Olen myös kiinnostunut visuaalisesta esittämisestä, ja voisin silloin tällöin varata pari tuntia jonkun ihmisen Power Point -esityksen hiomiseen.

Rouvinen on tutustunut myös pintaa syvemmältä työnvälitysalustoihin Swipe-hankkeessa, jossa tarkastellaan työnteon ja talouden uusia muotoja. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun johtamassa hankkeessa ovat mukana Työterveyslaitos TTL ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, jossa Rouvinen on tutkimusjohtaja.

– Suomessa keskustelu työnvälitysalustoista on ollut vähäistä, mutta se on vilkastumassa, arvioi vanhempi tutkija Mervi Hasu TTL:sta.

Ruotsissa ja Englannissa alustavälitteistä työtä on tehnyt aikuisista eräiden arvioiden mukaan jo 11–12 prosenttia ja työtä niistä on hakenut noin viidennes. Hasun mukaan Suomessa alustoja on vielä melko vähän, mutta ne ovat lisääntymässä.

Tunnetuimpiin alustoihin kuuluu mobiilipalvelu Treamer, joka saattaa yhteen kotitalouksia ja keikkatöitä etsiviä nuoria aikuisia. Treamer samoin kuin esimerkiksi Palkkaus.fi ja Suoratyö.fi hoitavat myös palkanmaksun kiemurat työn teettäjän puolesta.

Keikkatyön kynnystä alentavat samalla periaatteella myös laskutuspalvelut, joiden kautta hoituu palkanmaksu sivukuluineen. Näitä ”kevytyrittäjille” tarkoitettuja sivustoja ovat Eezy ja Ukko.

– Virtuaalialustat haastavat vanhat tavat tarjota palveluita ja sopia työn tekemisen säännöistä. Tyypillistä on, että niissä maksetaan tiukasti työsuoritteesta, ei paikalla olemisesta. Alustat tarjoavat hyvin reaaliaikaisen ja kilpaillun työmarkkinan, Rouvinen määrittelee.

Toistaiseksi työpanoksen myyminen alustan kautta on useimmille harrastus tai lisätulojen lähde. Tulovirrat ovat yleensä pieniä tai satunnaisia.
Lisäansioita voi joka tapauksessa olla luvassa myös työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuneille ihmisille. Jos perustulo tulee joskus voimaan, alustoilta voi hankkia sen päälle tulonlisää.

Hasu arvioi, että todennäköisesti yhä useammat yritykset alkavat tutkia, miten hankkia kilpailuetua pilvipalveluiden ja alustojen kautta. Tähän kuitenkin liittyy paljon juridisia, eettisiä ja tietoturvakysymyksiä.

Myös Rouvisen mukaan pelisääntöjä on syytä pohtia. Lähtökohtana pitäisi olla, että kaikki elinkeinotoiminta on sinänsä sallittua, mutta velvoitteet olisivat samoja. Jakamistalouteen piiriin laskettavaa Uberia ja muitakin alustoja varten voisi Rouvisen mielestä luoda kokeilulainsäädännön ennen päätöksiä toiminnan vakinaistamisesta.

Digitaalisten työnvälitysalustojen ideana on minimoida työnantajan kustannuksia, sanoo kehittämispäällikkö Juha Antila SAK:sta. Vaarana on hänen mukaansa palkkatason tippuminen.

– Työehtosopimusta on noudatettava, kun ihminen on palkkatyösuhteessa. Tämä koskee myös vuokratyöfirmoja. Sen sijaan yksinyrittäjä voi esimerkiksi siivota vitosella tunti. Tästä seuraa myös kilpailun vääristymistä.

Hän huomauttaa, että reaaliaikainen keikkatyö ei ole mikään uusi ilmiö. Esimerkiksi kaupan alalla on tavallista, että töistä lähetetään tekstiviesti ja tehtävän saa ensiksi vastannut. Antilan mukaan tällaisessa keikkatyössä riski siirtyy kokonaan työntekijälle.

– Yrittämiseen kuuluu tietty riski, mutta myös mahdollisuus vaurastua. Keikkatyössä työntekijä joutuu olemaan toistuvasti ilman tuloa, ja riski siirtyy työntekijän piikkiin. Esimerkiksi sairausajalta ei saa palkkaa.

Keikkatalouden vaarana Antila näkee myös sen, että työnantajat eivät halua enää rakentaa ehjiä työkokonaisuuksia ja työllistää säännöllisesti. Keikkatyöläisiä lisäksi pidetään listoilla paljon, ja he joutuvat kilpailemaan toisiaan vastaan.

Koko kansantalouteen liittyvä ongelma Antilan mukaan on, että keikkatyö ei paranna tuottavuutta.

– Tuotannon laatu ei parane, vaan alennetaan tekemisen hintaa. Ihmisten ammattitaito ei kasva, eikä heidän koko potentiaaliaan hyödynnetä. Suunta on väärä, sillä olisi tärkeää panostaa jalostusarvon nostamiseen ja innovaatioihin.
Antilan mukaan yleissitovat työehtosopimukset on pidettävä voimassa.

– Tieto alan palkkatasosta pitää olla laajaa, jotta alihinnoittelua voitaisiin välttää. Tietoinen alipalkkaus ainakin palkkatyösuhteissa pitäisi myös kriminalisoida ja sanktioida.

Jotkut alustoihin liittyvät pelisäännöt voivat Antilan mukaan olla kansallisia. Koska isot palvelualustat ovat globaaleja yrityksiä, osa asioista pitää ratkaista isommissa ympyröissä EU:ssa tai kansainvälisessä työjärjestö ILOssa.

Tarja Repo